Maatalous

Heikko verkko ei haittaa: Viljelijät sähköisten palveluiden kärkeä

Kun viljelijä hakee tuet sähköisesti, maaseutuviranomaisten aika ei haaskaudu hakemusten tallentamiseen.
Kari Salonen
Sastamalan maaseutupäällikkö Katariina Pylsy on jo vuosien ajan pitänyt viljelijöille tukihakusulkeisia eli koulutuksia, joissa tukihakemus täytetään yhdessä Vipu-palveluun. Kuva vuoden 2010 koulutuksesta. Pylsy opastaa Lassi Ketolaa.

Digitalisaatio ei ole maataloudessa jäänyt juhlapuheiden tasolle. Sen osoittaa viljelijätukien nopeasti sähköistynyt haku. Koko maassa tukien hakijoista jo 90 prosenttia teki hakemuksensa Vipu-palvelussa.

Tukien piirissä olevasta peltoalasta osuus on todennäköisesti vieläkin suurempi, koska paperisilla lomakkeilla tukia hakevat tilat ovat keskimääräistä pienempiä.

MT sai käyttöönsä tuoreimmat luvut viime viikolla päättyneestä tukihausta. Ne osoittavat, että ahkerimmat sähköisen tukihaun käyttäjät ovat suurelta osin aivan muualla kuin kasvukeskusten läheisellä maaseudulla.

Itse asiassa tukia haetaan innokkaimmin sähköisesti siellä, missä ovat Suomen heikoimmat nettiyhteydet.

Vähiten tukia on sähköisesti haettu Uudellamaalla jo useamman vuoden peräkkäin. Siellä sähköisten hakemusten osuus oli nyt 87,8 prosenttia.

Samaan yllettiin myös Kaakkois-Suomessa.

Viime vuosina yksi ahkerimmin sähköistä tukihakua käyttäneistä alueista on ollut Pohjois-Savo, jossa tänäkin vuonna mentiin maan keskiarvon yli heittämällä: 92 prosenttia hakemuksista sähköisesti. Vielä komeammaksi pantiin Kainuussa: 93,4 prosenttia.

Sitä parempaan ylti Manner-Suomessa vain Pirkanmaa, jossa hakemuksista 94,4 prosenttia oli sähköisiä.

Yhteistoiminta-alueista (yta) kirkkaasti ykköseksi porhalsi tänä vuonna Sastamalan yta, jossa sähköisiä hakemuksia oli 96,7 prosenttia kaikista hakemuksista. Sastamalan ja Ikaalisten kaupungeista sekä Hämeenkyrön kunnasta muodostuvan yta-alueen tiloista vain 40 palautti hakemuksensa paperilla.

Sastamala on ollut sähköisen tukihaun kärkialueita jo pitkään maaseutujohtajansa Katariina Pylsyn ansiosta.

Pylsy on järjestänyt viljelijöille tukihakukoulutusta ensimmäisestä EU-vuodesta lähtien. Kun sähköinen tukihaku alkoi koko maassa vuonna 2009, siitä tuli koulutusten painopiste.

EU-tukilomakesulkeisiksi kutsutut tilaisuudet ovat olleet alusta saakka hyvin suosittuja. Niin myös tänä vuonna.

Yta-alueille sähköisten hakemusten osuus ei ole lainkaan yhdentekevä asia. Kaikki paperilomakkeilla jätetyt hakemukset on syötettävä heti haun päätyttyä sähköiseen tukihallintojärjestelmään. Mitä suurempi osa hakemuksista palautetaan sähköisesti, sitä suuremman osan työpanoksestaan viranomaiset voivat kohdistaa muihin tehtäviin.

Paperilomakkeiden määrän minimoimiseksi Pylsy kertoo jo useana vuonna palkanneensa Sastamalan yta-alueen maaseututoimistoihin avustajia, jotka auttoivat viljelijöitä täyttämään sähköisen tukihakemuksen.

Erityisen kiitoksensa Pylsy haluaa antaa myös tukineuvojille ja -avustajille.

Pari päivää ennen tukihaun päättymistä Pylsy kertoi yhteisöpalvelu Twitterissä, että Sastamalan ja tämän naapurin Lempäälän yhteistoiminta-alueen välillä käydään leikkimielistä kisaa siitä, kumpi alueista saa sähköisesti suuremman osuuden hakemuksistaan.

Lempäälän ytan johtaja, Lempäälän kunnan maaseutupäällikkö Timo Perälampi myöntää kisan.

”Pieni leikkimielinen kisa naapuri-yta-alueen kanssa ja toistemme sparraus piristää arjen työssä.”

Myös Lempäälän ytan maaseututoimistoissa viljelijöillä oli mahdollisuus täyttää oma hakemuksensa suoraan Vipu-palveluun palkattujen avustajien kanssa.

Lisäksi sähköistä hakua markkinoitiin puhelimitse.

”Soitimme tänä vuonna kaikille viime vuonna paperisen hakemuksen jättäneille viljelijöille markkinoidaksemme sähköistä asiointia. Puhelimitse tavoitetuista, viime vuonna paperihakemuksen jättäneistä viljelijöistä noin 40 prosenttia palautti tänä vuonna sähköisen hakemuksen.”

Tietojärjestelmäasiantuntija Piia Ylikoski Maaseutuvirastosta haluaa nostaa Sastamalan ja Lempäälän rinnalle myös kaksi pohjoisen aluetta, Itä-Lapin yhteistoiminta-alueen ja Sodankylän kunnan. Itä-Lapissa sähköisesti haki 94,9 prosenttia ja Sodankylässä 94,2 prosenttia tiloista.

”Itä-Lapin alueella on pitkät välimatkat. Lisäksi aina mielletään, että siellä on huonot yhteydet. Silti siellä päästiin jälleen yli maan keskiarvon.”

Erityiskiitoksen Ylikoski haluaa antaa pohjoisen maaseutuelinkeinoviranomaisille viljelijöiden kannustamisesta Vipu-palvelun käyttöön.

Lue lisää

Söin täällä: Lounasta ja ampiaisia Sastamalan pyöreäkulmaisessa funkkistalossa

Kalle Hanhijärvi etsii rinnalleen maanläheistä naista Maajussille morsian-ohjelmasta: "Haluan, että minunkin jälkeen tämä tila säilyy omalla suvulla"

Yle uutiset: Maastoa paloi Sodankylässä, Kittilässä ja Kolarissa

Kylmäpäisin lähetti maataloustukihakemuksen 16 sekuntia ennen määräaikaa – "Pienikin häiriö olisi voinut siirtää sen keskiviikon puolelle, jolloin tuista olisi leikattu prosentti"