Maatalous

Hoivamaatila lääkitsee työllä ja ulkoilulla – Psykiatri: "Hyvä sydän on tärkeämpi kuin muodollinen koulutus"

Klapin teossa mieli saa levätä. Isokummun lammastila edustaa uuden­laista ajattelua: tuotantotilalla autetaan ihmisiä uuteen alkuun.
Johannes Tervo
Tilalla kuntoudutaan, muttei terapoida. ”Asiakkaan ei tarvitse puhua omista asioistaan yhtään mitään, ellei halua. Jos haluaa, niin toki kuuntelemme”, kertoo Satu Kumpulainen. Lampaita ruokkimassa Eero Airas.

Isokummun lammastila on suora­myyntiä harjoittava luomulammastila Sievissä. Viime vuosina siitä on kuitenkin tullut jotakin enemmän: tilalla tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa aikuisille.

Asiakkaat ovat kehitys­vammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Työmiehinä, tai tarkemmin ottaen asiakkaina, on nyt viisi aikuista.

Työt ovat tavallisia lammas­tilan töitä: lampaiden ruokintaa, karsinoiden siivoamista, paikkojen kunnostusta. Merkityksellinen työ saa merkityksellisen olon, summaa tilan perustaja Satu Kumpulainen.

”On keli mikä tahansa niin jonkin verran ainakin ollaan ulkona. Fyysinen kunto on monella huono ja vähäinenkin liikunta on edistystä.”

Psykiatrian erikoislääkäri Kirsti Sikkilä on toiminut ylilääkärinä kehitysvammahuollossa. Hän uskoo, että järkevä työ on monelle paras apu. ”Juuri se, mitä heille ei tarjota”, Sikkilä toteaa. ”Ihmisen itsetunnon kannalta on äärimmäisen tärkeää, että hänellä on merkitys. Työtoiminta on monesti askartelua, ei mitään järkevää työtä.”

Sikkilä toimii myös tausta­tukena Isokummun lammastilan hoivamaatilatoiminnalle.

Ulkona olo, aikataulujen tuoma vuorokausirytmi, työn kautta saadut ihmissuhteet ja fyysinen työ ovat merkittäviä toimintakyvyn ylläpitäjiä. ”Ihmisen perusta on tässä. Miksi ihminen liikkuisi ilman merkitystä?”

Green care -hoivamaatilan perustaminen on vaatinut sinnikkyyttä ja aluehallintoviranomaisen taivuttelua. Leipäpuu maatilalla on koulinut Kumpulaisen paperitöihin.

”Kun kuuntelen kokouksissa puheita siitä, kuinka vaikeaa on esimerkiksi tehdä Valviran omavalvontasuunnitelma, nauran sisäisesti: kokeilkaapa olla yhden ohjelmakauden verran maanviljelijä!”

Pontimena toiminnan aloittamiseen oli oma sairastuminen toistakymmentä vuotta sitten: masentuneena Kumpulainen huomasi eläinten ja luonnon vaikuttavuuden. Lampaat ovat mukavia, työmiehet myöntävät. Parasta on kuitenkin klapin teko: mieli lepää, polttopuuta tulee. Illalla väsymys on hyvää väsymystä.

Asiakkaiden omaisilta saatu palaute on ollut myönteistä. ”Paljon tuli esille se, että oma-aloitteisuus on lisääntynyt ja fyysinen kunto parantunut.”

Vaikka tarkoitus on kuntoutua, tilalla ei terapoida ketään, Kumpulainen teroittaa. Hän ei itsekään tiedä asiakkaidensa virallisia diagnooseja.

Millainen ihminen palvelun tarjoajaksi sitten sopii? Terveyden­huollon koulutus ei välttämättä ole tarpeen, Sikkilä sanoo. ”Hyvä sydän on parempi kuin muodollinen koulutus.”

Taustalla on tosin tarpeen olla henkilö, joka asiakkaan sairautta ymmärtää. ”Tällaisessa vaaditaan hyvää sydäntä, lämmintä ihmistä ja aikuista viisautta. Tärkeintä on suhtautuminen ihmisiin ja erilaisuuteen.”

Hyvänä ohjenuorana Sikkilä siteeraa kapellimestari Jorma Panulan sanoja: ”Auta, älä häiritse.” Se tarkoittaa toisen taitojen kunnioittamista ja auttamista silloin, kun se on tarpeen.

Tällä hetkellä psykiatri ei voi määrätä asiakkaalleen kuntouttavaa työtoimintaa. Työtoiminta tulee sosiaalipuolelta, psykiatri terveydenhuollosta. Näin ei ole kaikkialla: esimerkiksi Englannissa lääkäri voi kirjoittaa asiakkaalleen niin kutsutun ”sosiaalisen reseptin.”

Sen vuoksi Sikkilä odottaakin sote-uudistusta kuin kuuta nousevaa. ”Minusta olisi kohtuullista, että hoitovastuussa ollessani voisin määrittää, mitä hoito on.”

Tavallaan työtoiminta on pohjimmiltaan paluuta entisaikoihin: Sikkilä mainitsee lopetetun Visalan sairaalan, jonka lähialueen maanviljelijöillä aikoinaan oli ”oma hullunsa”. Potilaat odottivat joka vuosi perunannostoa.

”Toivoisin, että lukijat miettisivät, olisiko heillä mahdollisuus tarjota jollekin tällaiselle ihmiselle järkevää tekemistä, edes pientäkin. Ottaa heidät mukaan elämään.”

Lue lisää

"Lampaat nousevat nuorten palautteissa hyvin tärkeinä esiin", kertoo Vuoden lammastilaksi valitun Isokummun lammastilan yrittäjä Satu Kumpulainen

Mikä hurmuri! Alle metrin korkuinen miniaasi Calle käy rapsutettavana vanhainkodeissa ja toimii perunatilan maskottina – katso video

Masennuksen hoito on kriisissä

Green Care -yritysten tueksi laadittiin valmiita toimintamalleja