Maatalous

Joen valuma-alue kuntoon viljelijävoimin

Maatalous 06.02.2017

Loviisanjoella ei korjata yksittäisiä ongelmia vaan huolehditaan kerralla koko valuma-alueesta.


Kari Salonen
Kaisa Västilä mittasi Hardombäckenin vedenpinnan korkeutta viime viikon tiistaina.
Kaisa Västilä mittasi Hardombäckenin vedenpinnan korkeutta viime viikon tiistaina.
Jukka Pasonen
Kari Salonen
Perkuussa penger pidettiin mahdollisimman ennallaan. Vain toinen puoli ojasta on sen myötä mulloksella.
Perkuussa penger pidettiin mahdollisimman ennallaan. Vain toinen puoli ojasta on sen myötä mulloksella.
Kari Salonen
Herman Lindellin lohkoja yhdistettiin viime viikolla putkittamalla niiden väliset ojat. Ojien putkitus paitsi parantaa viljeltävyyttä myös vähentää uomaeroosiota
Herman Lindellin lohkoja yhdistettiin viime viikolla putkittamalla niiden väliset ojat. Ojien putkitus paitsi parantaa viljeltävyyttä myös vähentää uomaeroosiota

Ympärivuotiset tulvat ovat jo vuosia piinanneet Loviisanjokeen laskevaa Hardombäckenin valtaojaa ja sitä ympäröiviä peltoja pahimmillaan kymmenien hehtaarien laajuudelta.

Syy on ollut helppo havaita paljain silminkin: Paikoin lähes tukkoon umpeutuneen ojan tilavuus ei ole enää riittänyt virtaavalle vesimassalle. Veden pinta on ollut monin paikoin yhtä korkealla kuin pellon pinta, kertoo Etelä-Suomen Salaojakeskuksen suunnittelija Mikko Ortamala.

Ongelmia ovat aiheuttaneet eroosio ja sen myötä ympäröiviltä pelloilta vesiin päätynyt kiintoaineskuorma. Osasyynä on myös maan painuminen.

"Ojien pohjiin kasautunut kiintoaines on muodostanut patjan, joka on alkanut kasvittua. Paikoin ojat ovat olleet niin täynnä tavaraa, että ne ovat käytännössä olleet jo täysin poissa pelistä."

Tulvan kuorettama pellon pinta voi olla kuin asfalttia, joten sadonmenetyksiä on koitunut väistämättä.

Hardombäcken valittiin kohdealueeksi syksyllä 2015 käynnistyneeseen Nutrinflow-hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti Loviisanjoen kuntoa.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa tarkoittaa sitä, että kunnostustoimet eivät keskity pelkkään uomaverkoston kunnostukseen.

"Tavoitteena on, että toimet kohdistuvat koko valuma-alueeseen, paitsi ojiin ja vesistöön myös pelloille", toteaa Etelä-Suomen Salaojakeskuksen toiminnanjohtaja Janne Pulkka.

Pelloilla se tarkoittaa toimivaa perus- ja paikalliskuivatusta sekä valumavesien hallintaa.

"Kun maan rakenne ja kasvukunto ovat kunnossa, turvataan tehokas viljely. Samalla huuhtoumia ja vesistökuormitusta pystytään vähentämään", Ortamala luettelee.

Hardombäckenin ojauomaston pituus on lähes kymmenen kilometriä. Sen 12 neliökilometrin valuma-alueesta peltoa on lähes puolet. Maanomistajia alueella on yhteensä 40.

Ortamalan mukaan hankkeelle antoi hyvän pohjan se, että aloite tuli viljelijältä. Hardombäcken valikoitui Nutriflow'n kohteeksi pitkälti Ralf Kohon ansiosta.

Kohon mukaan ojan huono kunto on vaikeuttanut monen viljelijän työtä. Tulvat ovat myöhästyttäneet kylvöjä ja vaikeuttaneet puinteja, heikentäneet satoja ja vahingoittaneet maan rakennetta.

Ortamala laati Hardombäckenin valuma-alueelle suunnitelman toimista, joilla vähennetään Loviisanjokeen kulkeutuvaa ravinne- ja kiintoaineskuormaa sekä parannetaan peltojen kasvukuntoa. Hän esitteli suunnitelman maanomistajille viime maaliskuussa.

Vaikka kaikkien pelloilla ei olekaan ollut tulvien aiheuttamia ongelmia, kunnostus oli Kohon mukaan helppo markkinoida maanomistajille. Päätös hankkeeseen lähtemisestäkin tehtiin yksimielisesti.

"Hardombäcken on perattu viimeksi lähes 60 vuotta sitten. Hoitotoimia on kyllä tehty, mutta ei kokonaisuutena. Oja on jaettu seitsemään erilliseen hoitoalueeseen eli kuivatuskuntaan."

Varsinaiset kunnostustyöt aloitettiin syyskuussa poistamalla ojien varsilta ylimääräinen puusto.

Routaantumisen jälkeen ojasto puhdistusperattiin. Sen seurauksena veden pinta laski parhaimmillaan 1,2 metriä.

Lisäksi alueella on tehty ja tullaan tekemään monia muita sen vesistön ja peltojen kuntoa parantavia toimia. Valmiina on jo 400 metriä tulvatasannetta, kaksi suurta laskeutusallasta pohjapatoineen sekä kesäveden hallittuun säätämiseen tarkoitettu virtaamansäätöpato.

Mittauksia Hardombäckenin yläjuoksulla viime viikon tiistaina tekemässä olleen Aalto-yliopiston tutkijatohtorin Kaisa Västilän mukaan esimerkiksi vedenpinnan korkeuden lasku on pystytty jo havaitsemaan mittauspisteessä selvästi.

Entä mitä tuumaavat maanomistajat?

"Viime hetkellä tehtiin", painottaa tyytyväinen Herman Lindell Loviisan Hopomin kylässä.

Hän oli tiistaina seuraamassa, kuinka kunnostustyön urakoineen Lindholm Oy:n työmiehiä ja pari kaivinkonetta putkitti hänen vuokraamallaan pellolla valtaojia ja yhdisti seitsemän peltolohkoa kahdeksi.

Lindellillä on omia ja vuokramaita Hardombäckenin valuma-alueella yhteensä 80 hehtaaria. Hän odottaa kunnostuksen parantavan selvästi peltojen viljeltävyyttä ja kasvukuntoa.

Video Hardombäckenin alueesta ennen kunnostusta.

Loviisanjoen valuma-alueella toteutettava hanke, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti valuma-alueen vesistön ja sen peltojen kuntoa.

Hankkeen toteutusaika on 1.9.2015–28.2.2019.

Hanketta hallinnoi Pro Agria Etelä-Suomi ry. Mukana ovat myös Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja Loviisan kaupunki.

Osa kansainvälistä Cenral Baltic Interreg -hanketta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT