Maatalous

Jos viljelijä uupuu, apuun kannattaa kutsua Varavoima-Lamminen

Maatalous 07.11.2016

Henkilö- ja tilakohtaista maksutonta tukea jaksamiseen on maatalousyrittäjille tarjolla jo useissa maakunnissa. Avun ja tuen tarvetta on runsaasti.


Jyrki Johannes Tervo
Marja Lamminen tuntee maatalouden pulmat, sillä hän on itsekin maatilan emäntä. Kun työnteko ei enää onnistunut navetassa astman vuoksi, hän opiskeli sosionomi-diakoniksi.

Vaivaako väsymys, unettomuus tai jatkuva kiire? Ahdistavatko raha-asiat, oma terveydentila tai säröilevätkö ihmissuhteet? Tällaisista murheista voi kertyä vähitellen taakka, josta ei enää omin avuin selviä.

Jos oireet tuntuvat tutuilta, hyviä neuvoja voi pyytää ainakin Satakunnan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan alueilla hyvinvointihankkeiden vetäjiltä, joiden työtä on auttaa viljelijää selviytymään pienistä ja isoista ongelmista.

Muun muassa Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla on myös alkamassa maatalousyrittäjien jaksamista tukevia hankkeita.

Etelä-Pohjanmaalla aloitti Varavoimaa farmarille -hankepäällikkönä marraskuun alussa Marja Lamminen.

Auttamisesta ja pulmien selvittelystä hänellä on jo aiemmasta työstään kokemusta – hän on tehnyt lähes seitsemän vuotta diakoniatyötä Lappajärven seurakunnassa. Hän on myös maatilan emäntä.

"Mies hoitaa lypsykarjatilaa, sillä astman vuoksi en voi enää navettatöitä tehdä. Opiskelin 2000-luvulla sosionomi-diakoniksi Pieksämäellä."

Etelä-Pohjanmaan tuottajaliittoon on jo ennen varavoima -hankkeen alkua tullut kyselyitä siitä, onko apua saatavissa. Vastaava hanke Satakunnan ja Pirkanmaan alueella on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi.

"Tarve varavoimalle on suuri, sillä maatalousyrittäjien jaksaminen alkaa olla äärirajoilla."

Lammiseen voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Hän tarjoaa keskusteluapua, tilakäyntejä ja asioiden selvittämistä yhdessä viljelijän kanssa. Apu on maksutonta ja täysin luottamuksellista. Tavoitteena on, että Lamminen auttaa viljelijää löytämään ne tahot, jotka parhaiten pystyvät neuvomaan eteenpäin. Usein pulmat koskevat taloudellisia asioita.

"Mitään laskelmia ei hankkeen kautta pystytä tekemään, ne pitää teettää erikseen", kertoo MTK Etelä-Pohjanmaan järjestöagrologi Miia Mannila.

Milloin sitten on oikea aika pyytää apua?

"Silloin kannattaa ottaa yhteyttä, kun miettii, olisiko tarvetta ottaa yhteyttä. Ei tarvitse odottaa, että tilanne muuttuu pahemmaksi. Vaikka ei muita toimia seuraisikaan, jo siitä voi olla apua, että saa yhden kerran puhua asioistaan jonkun kanssa", Lamminen sanoo.

Hän tietää omakohtaisesti, ettei ole helppoa tunnistaa kuormituksen oireita. Hän koki itse uupumuksen muutamia vuosia sitten, kun lapsella epäiltiin vakavaa sairautta.

"Sitä ei millään meinannut hyväksyä, ettei jaksa. Vaikka opinnoissa uupumuksesta puhuttiin ja tiesin sen oireet, en sitä omalla kohdallani huomannut."

Tällaisissa tapauksissa joku muu voi huomata avun tarpeen paremmin. Lammisen mukaan yhteydenottopyyntö voi tulla myös muulta taholta kuin viljelijältä itseltään, mutta tuottajan lupa pitää aina olla.

Varavoimaa farmarille -hanke on maaseudun kehittämisrahaston rahoittama. Etelä-Pohjanmaalla tehdään varavoima-avun lisäksi myös ennaltaehkäisevää työtä viljelijöiden jaksamisen hyväksi. Hyvinvointia maatilayrittäjille -hanke järjestää esimerkiksi virkistystä ja jaksamista tukevia tapahtumia.

MT:N SATA LUKIJAA: MARJA LAMMINEN

Asuinpaikka: Lappajärvi

Ikä: 50 vuotta

Millä ja missä luet MT:tä? Luen perinteistä paperilehteä kotona, keittiön pöydän ääressä.

Mitä teet lehdelle lukemisen jälkeen? Se menee saunan tai takan sytykkeeksi ja käytän sitä myös puutarhassa katteena.

Parasta ja parannettavaa MT:ssä? Siinä on monipuolisia ja hyviä juttuja. Paikallislehden lisäksi meille ei muuta lehteä tulekaan.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT