Maatalous

Kansa äänesti ruokaturvan perustuslakiin Sveitsissä

Maatalous 25.09.2017

Sveitsin tuottajaliiton aloite saada ruokaturvallisuus perustuslakiin voitti sunnuntain kansanäänestyksessä vahvoin luvuin. 78,7 prosenttia äänesti aloitteen puolesta.


Riitta Mustonen
Sveitsin ruuantuotannon omavaraisuus on vain noin 50 prosenttia. Tuottajat pitävät kansanäänestyksen tulosta vahvana merkkinä kansan tuesta omalle maataloudelle.

Sveitsin tuottajaliiton kahden vuoden työ saada ruokaturvallisuuspykälä perustuslakiin tuotti tuloksen. Tuottajaliiton puheenjohtajan Markus Ritterin mukaan kyseessä on onnen päivä viljelijöille.

"Me teimme aloitteen viljelijän näkökulmasta, ja se keräsi kolmessa kuukaudessa 150 000 allekirjoitusta. Kun asiasta neuvoteltiin hallituksen ja koko elintarvikeketjun kanssa, aloite muuttui koko elintarvikeketjua koskevaksi ruokaturva-artiklaksi."

Sunnuntaina hyväksytyssä artiklassa 104a on viisi kohta. Niistä Ritter nostaa virstanpylvääksi kohdan, missä vapaan kaupan sijaan vaaditaan reilua kauppaa. "Kestävä kehitys ei aiemmin ole ollut kriteerinä ulkomaankaupassa, vaan hinta on. Nyt ulkomaankaupassa täytyy ottaa huomioon myös sosiaaliset ja ekologiset tekijät", Ritter kiteyttää.

Rajakauppakohta on Sveitsille oleellinen erityisesti, koska Sveitsin nettoelintarvikeomavaraisuus on alentunut koko ajan ja on enää reilu puolet.

Aloite vaatii myös, että Sveitsin maatalousmaata tulee suojella nykyistä paremmin, koska se on ruuantuotannon perusta. Asutus ja metsät ovat vallanneet Sveitsissä viimeisen 25 vuoden aikana 90 000 hehtaaria maatalousmaata, mikä huolestuttaa tuottajia.

Aloitteen mukaan luonnonvaroja tulee käyttää tehokkaasti, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lihakarjaa tuotetaan niillä Alppien nurmialueilla ja viiniä siellä, missä maa soveltuu viinintuotantoon.

Lisäksi aloite vaatii, että ruokaketju tuottaa sitä, mitä markkinat haluavat ja että ruokaa käytetään luonnonvaroja säästävällä tavalla. Viimeksi mainitussa kohdassa ruokahävikki on keskiössä – sitä halutaan vähentää kansaa valistamalla ja esimerkiksi suosimalla sesonkien mukaista ja paikallista ruokaa.

Ruokaturva-artiklaa on arvosteltu muun muassa siitä, ettei se muuta käytännössä mitään. Maatalousministeriön johtajan Eva Reinhardin mukaan artiklassa on ennen kaikkea kyse tulevaisuudesta. Jos tuotantoa ja kulutusta jatketaan nykyisellä tavalla, joudumme vaikeuksiin. Artikla näyttää, että me sveitsiläiset olemme osa maailmaa ja otamme vastuuta sen ruokaturvasta, siitä, kuinka maailma ja kasvava väestö ruokitaan.

Suurin osa viljelijöistä äänesti sunnuntaina aloitteen puolesta. Niin teki Reto Theilerkin, jolla on lypsykarjatila ja pieni juustola Alpeilla. Hänestä tavoite pitää maatalousmaa käytössä on hyvä. "Onneksi hallitus näkee maatalouden arvon. Ei meillä ehkä ole mahdollisuutta omavaraisuuteen, mutta jos valtio ei tukisi maataloutta, Alpit metsittyisivät."

Jotkut viljelijät äänestivät myös aloitetta vastaan. Esimerkiksi lammastilaa pitävä Hofstetterin perhe keskusteli asiasta ja päätti äänestää EI. Martin Hofstetterin mukaan aloite on liian yleinen. "Jokainen voi soveltaa sitä itselleen sopivasti, sekä tuottajat että ruuan tuojat. Tämä saattaa haitata viljelijöitä. Aloitteessa on kyse ruokaturvasta, muttei omavaraisuudesta."

Sveitsissä kansanäänestykset ovat arkipäivää. Kansalaisaloite tarvitsee satatuhatta allekirjoitusta, jotta se otetaan äänestykseen. Tänä vuonna äänestyspäiviä on ollut jo kolme ja samana päivänä saatetaan äänestää useasta asiasta.

Ruokaturva-aloitteen kanssa samana päivänä äänestettiin, korotetaanko naisten eläkeikä samaan kuin miesten eli 65 vuoteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit