Kasvinterveys

Kasvinterveys

Tukes myönsi jälleen poikkeusluvan peittausaineelle – Avena toivoo sen rohkaisevan rypsin ja rapsin kylvöihin

Uusi peittausaine oli käytössä Suomessa ensimmäisen kerran tänä vuonna.
Kimmo Haimi
Ilman peittausta kirpat ovat suuri uhka rypsi- ja rapsikasvustoille.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt ensi kevääksi poikkeusluvan uudelle Buteo Start FS 480 -valmisteelle kevätrypsin ja -rapsin siementen teolliseen peittaukseen. Tehoaineena Buteo Start FS 480:ssa on flupyridifuroni.

Tukes myönsi vastaavan poikkeusluvan Buteo-peittaukseen myös viime keväänä.

Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja Tero Heikkinen iloitsee Tukesin päätöksestä. Avena haki Buteo-peittaukselle poikkeuslupaa yhdessä MTK:n kanssa.

”Poikkeusluvan saaminen Buteo Start FS 480 -valmisteen käytölle kevään 2020 rypsin ja rapsin kylvöillä on todella toivottu uutinen”, Heikkinen toteaa Avenan tiedotteessa.

Avenan tiedotteen mukaan valmisteen tehosta on saatu hyviä kokemuksia. Niiden perusteella se on vastannut aiemmin käytössä olleiden peittausaineiden tehoa alkukasvukauden kirppatuhoja vastaan.

”Toivomme, että päätös kannustaa viljelijöitä rypsin ja rapsin viljelyyn. Öljykasvien viljely on kannattava osa monipuolista viljelykiertoa”, Heikkinen sanoo.

Aikaisemmin öljykasvien siemenet peitattiin yleisesti valmisteilla, joiden tehoaineina käytettiin neonikotinoideja eli synteettisia nikotiinin johdannaisia. Neonikotinoidien käyttöä kasvinsuojelussa rajoitettiin ja lopulta kiellettiin, koska niitä pidettiin syyllisinä pölyttäjien joukkokuolemiin.

EU päätti kieltää neonikotinoidien käytön syksyllä 2013. Suomi sai kuitenkin vuosien ajan käyttää neonikotinoidivalmistetta öljykasvien siementen peittauksessa Tukesin myöntämällä poikkeusluvalla. Tälle vuodelle poikkeuslupaa ei myönnetty, koska uuden, korvaavan valmisteen myötä perustetta poikkeusluvalle ei enää ollut.

Sen sijaan sokerijuurikkaan siementen peittaukseen poikkeuslupa myönnettiin vielä tällekin vuodelle.

Lue myös:

Öljykasvien peittaukseen uusi valmiste, vanhoille ei enää lupaa

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen päätti: Poikkeusluvat neonikotinoideille perusteltuja

Kasvinterveys

Viljan toksiinipitoisuudet ovat nousseet viime vuosikymmeninä – tutkija toivoo, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viipymättä

Tänä kesänä punahomeriski on onneksi matala.
Lauri Lehtilä, Sanne Katainen, Kari Salonen
Kaura on viljoista herkin punahometoksiinien muodostukselle. Vasemman yläkulman jyvissä punahomekasvustoa. Alakulmassa pieniä jyviä, jotka kannattaa lajitella pois sadosta punahomeriskin vähentämiseksi.

Punahometoksiinien riski on kasvanut viime vuosina huomattavasti.

Erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että toksiinipitoisuudet olivat Suomessa aivan toista luokkaa esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin korkea toksiinipitoisuus oli tutkijan sanoin ”oikea löytö”.

Erityisen vakavia punahomevuosia olivat 2016 ja 2017. ”Niinä vuosina jopa neljännes kaurasadosta ei kelvannut elintarvikeraaka-aineeksi. Onneksi vuosi 2018 katkaisi toksiinikierteen.”

Syynä punahomeriskin kasvuun ovat sään ääri-ilmiöt.

”Nykyisin on entistä pidempiä jaksoja, jolloin on hyvin sateista tai hyvin kuivaa. Jos sadejakso osuu viljojen riskikohtiin, eli kukintaan tai kahteen sadonkorjuuta edeltävään viikkoon, punahomeriski on suuri.”

Pitkät kosteuden viipymät kasvustoissa ja yli kymmenen asteen lämpötilat kasvattavat riskiä, Hietaniemi kuvailee. Lisäksi metsä ja vesistö voivat muodostaa riskejä kasvattavan kostean mikroilmaston.

Toinen syy on Hietaniemen mukaan punahometta aiheuttavien Fusarium-sienilajien jakauman muutos. Etenkin voimakkaasti DON-toksiineja tuottava Fusarium graminearum -laji on yleistynyt huomattavasti.

DON-toksiinit ovatkin toksiinien eli myrkyllisten aineiden valtatyyppi Suomessa. Muun muassa Englannissa yleisiä T-2- ja HT-2-toksiineja havaitaan Suomessa vain harvakseltaan.

”Tilannetta on kuitenkin seurattava tarkkaan. Nämä toksiinit ovat kymmenen kertaa myrkyllisempiä kuin DON-toksiinit.”

Hietaniemi ei kuitenkaan halua maalata kauhukuvia punahomeen tulevaisuudesta.

”Teemme jatkuvasti hyvää yhteistyötä Vilja-alan yhteistyöryhmässä ja koko vilja-alalla. Nollatulokseen emme pääse, mutta hyvään tilanteen hallintaan panostetaan jatkuvasti.”

Tänä kesänä punahomeriski on matala. Hietaniemi kertoo, että heinäkuun lopussa riski oli kohonnut vain paikallisesti pienillä alueilla länsirannikolla ja Lounais-Suomessa.

Miten punahomeriskiä voidaan sitten vähentää? Hietaniemi kertoo, että olennaisinta on ennaltaehkäisy.

Viljelijä voi pienentää riskiä käyttämällä sertifioitua tai kunnostettua, puhdasta ja peitattua siementä, noudattamalla monipuolista viljelykiertoa ja ehkäisemällä lakoontumista.

Lisäksi kasvin kasvukunnosta huolehtiminen tuottaa tulosta. Hietaniemen mukaan hyvinvoiva kasvi on aina kestävämpi tautihyökkäyksiä kohtaan. Kestävyyttä voidaan lisätä myös kasvinjalostuksella ja lajikevalinnalla.

Kemiallisen kasvitautitorjunnan teho on puolestaan ristiriitainen – ainakin toistaiseksi.

Yhteyksiä ruiskutusten ja puna­homeen vähentymisen välillä on Hietaniemen mukaan havaittu, mutta ruiskutuksen ajoittaminen vaatii vielä tarkkuutta.

Kuivaukseen kannattaa panostaa myös vuosina, jolloin puna­homeriski on matala. Tämä johtuu siitä, että kevyet jyvät, akanat ja roskat sisältävät eniten toksiineja.

”Toivon, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viivyttelemättä eivätkä seisottaisi sitä kosteana kärryssä. Välitön kuivaus on tärkeää varsinkin, jos vilja on korjattu riskioloissa. Optimaalinen kosteus puidessa on alle 20 ja kuivauksen jälkeen alle 14 prosenttia.”

Mikäli punahome on jo päässyt iskemään, voidaan apuna käyttää viljan lajittelua.

”Kevyet, punahomeen heikentämät jyvät saadaan sillä tavoin pois.”

Punahomeen ehkäisyyn saadaan apua ennustemalleista, jotka kertovat, milloin punahomeriski on suurimmillaan. Luonnonvarakeskus on kehittänyt aiemmin käytettyjen, karttapohjaisten mallien jatkumoksi digitaalisen ennustemallin, Early Warning -palvelun.

Sovelluksessa yhdistetään Ilmatieteen laitoksen säädata ja Luken mittaustieto punahomeesta.

Mallin tulos on liikennevalovärein ilmaistava arvio, joka kertoo viljelijälle alueellisen punahomeriskin.

Early Warning -mobiilisovellus tulee käyttöön tänä syksynä.

”Tarkoitus on, että viljelijä pystyisi itse täydentämään ja tarkentamaan ennustetta myös oman tilansa tiedoilla. Tietoja esimerkiksi viljelykierrosta, lajikkeesta ja viljelytoimista tai oman tilan sääaseman mittaustuloksista voitaisiin hyödyntää”, Hietaniemi kuvailee.

EU:ssa suunnitellaan sitovien raja-arvojen asettamista T-2- ja HT-2 -toksiineille. Aiemmin näiden toksiinien pitoisuuksille viljatuotteissa on ollut ohjeelliset viitearvot.

”Komissio antoi vuonna 2013 suosituksen seurata näitä toksiineja tarkemmin. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) teki riskinarvioinnin, jonka perusteella T-2 ja HT-2-toksiineille olisi hyvä asettaa sitovammat raja-arvot”, kertoo erityisasiantuntija Elina Pahkala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tällä hetkellä sitovat arvot on asetettu punahometoksiineista deoksinivalenoli (DON), zearalenolille ja fumonisiineille.

Tulevat sitovat raja-arvot ovat mahdollisesti nykyisiä ohjearvoja tiukempia.

”Näitä toksiineja on seurattu Suomessa systemaattisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Pitoisuudet viljoissa tunnetaan hyvin, joten raja-arvojen asettamisella ei todennäköisesti tulisi olemaan suuria vaikutuksia, esimerkiksi viljaerien hylkäyksiä. Tutkimuksen tarve tulisi kuitenkin kasvamaan.”

Ilmastonmuutos voi lisätä punahometoksiinien määrää, Pahkala kertoo. Koska pitoisuudet ovat sääriippuvaisia, ne vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.

Komissio onkin ehdottanut, että punahometoksiinien raja-arvoissa huomioitaisiin vuosittaiset vaihtelut. ”Ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka tämä aiotaan toteuttaa. Lähestymistapa on uudenlainen.”

Esityksen valmistelua jatketaan syyskuussa komission työryhmien seuraavissa kokouksissa.

Punahomesanastoa

  • Punahome: Fusarium-lajin sienten aiheuttama viljojen kasvitauti. Sen oireita ovat
  • tähkylöiden heikko kehitys ja ruskettuminen, punertava home, pienet ja kevyet jyvät, heikko itävyys.
  • Hometoksiini: Sienen tuottama myrkyllinen aine.
  • DON: Deoksinivalenoli, yleisin Fusarium-sienten tuottamista hometoksiineista.
  • Muita toksiineja: T2, HT-2, zearalenoni, fumonisiinit.
Kasvinterveys

Kulunut kesä oli erityisen rankka öljykasveille – viljoilla vähemmän tuholaisia mutta enemmän tauteja

Luonnonvarakeskuksen tutkijat summasivat kuluneen kasvukauden kasvintuhoojatilanteen.
Maija Partanen
Rapsikuoriaiset vioittivat öljykasveja pahoin.

Tuholaiset hyökkäsivät tänä vuonna öljykasvien kimppuun. ”Harvemmin on kahta pahaa tuholaisvuotta peräkkäin. Koska viime vuonna oli paljon tuholaisia, oletus oli, että tänä vuonna olisi vähemmän. Näin ei käynyt öljykasveilla”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Erja Huusela-Veistola kertoo.

Sekä kirppoja, rapsikuoriaisia että kaalikoita esiintyi runsain määrin.

”Kevätöljykasvit kylvettiin aikaisin, mutta kasvuunlähtö oli hidasta. Peittausaineen teho ei välttämättä riittänyt enää kirppojen esiintymishuipun aikaan. Siksi jouduttiin ruiskuttamaan. Rapsikuoriaisia esiintyi runsaasti ja poikkeuksellisen pitkään.”

Kaalikoita tuli kaukokulkeumana jo varhain toukokuussa ja sen jälkeen useaan otteeseen uudelleen. Aikainen saapuminen johti Huusela-Veistolan mukaan siihen, että kaalikoit ehtivät tuottaa useita sukupolvia.

Viljat pääsivät puolestaan helpommalla.

”Ennusteista tiedettiin jo ennalta, ettei tuomikirvoja ole paljon. Kaukokulkeumiakaan ei juuri tullut, joten kirvatilanne oli helppo.”

Tähkäsääskiä kuitenkin havaittiin etenkin lohkoilla, joissa on viljelty vehnää useana vuotena peräkkäin. Huusela-Veistola kuitenkin toteaa, että vaihteleva sää heikensi tähkäsääsken munintamahdollisuuksia.

Gammayökköset eivät yllättäneet viime vuoden tavoin, sillä niihin osattiin varautua hyvin.

”Gammayökkösiä tuli kaukokulkeumana mutta ei yhtä runsaasti kuin 2018. Heinäkuussa saatiin poikkeuslupia torjuntaan, ja tilanne on ollut hyvin hallinnassa.”

Hernekääriäisiä oli edellisvuosia enemmän ja vioitukset käsittelemättömissä kasvustoissa ovat tästä syystä todennäköisiä.

Viljat kärsivät tänä kesänä etenkin härmästä ja ruosteesta eli ilmalevintäisistä sienitaudeista. Luken erikoistutkija Marja Jalli kertoo, että kuiva ja tuulinen sää suosi näitä taudinaiheuttajia. Niiden esiintyminen vaihteli kuitenkin lajikkeesta toiseen.

Myös kylvösiemenen välityksellä leviäviä tauteja oli yleisesti. Etenkin nokitauteja havaittiin runsaasti, mikä oli Marja Jallin mukaan hieman yllättävää.

”Nokitautien runsaus juontaa juurensa todennäköisesti vuoteen 2017, jolloin viileä ja kostea sää edisti taudinaiheuttajan itämistä kukinnoissa."

Lehtilaikkutaudeista vakavimpia vioituksia aiheutti ohran verkkolaikku. Erityisesti siemenlevintäinen verkkolaikku levisi tehokkaasti.

Myös kasvitaudeista johtumattomat vioitukset ovat olleet yleisiä.

”Erilaiset ’kärsimykset’ näkyivät pelloilla viljojen värimuutoksina. Ravinnepuutoksia oli paikoin runsaasti. Etenkin kaura kärsi mangaanin puutteesta kuivuuden vuoksi.”

Torajyvää ja punahometta on havaittu jonkin verran, mutta esiintymisten laajuus nähdään tarkemmin vasta myöhemmin.

Öljykasveilla esiintyi huomattavasti vähemmän tauteja kuin tuholaisia.

Pahkahomevioitusten laajuus nähdään vasta myöhemmin. Marja Jalli uskoo niiden olevan maltillisia, sillä ennen rypsin ja rapsin kukintaa ei juuri satanut.

Palkokasveilla tautitilanne on ollut melko rauhallinen. Ainoastaan suklaalaikusta on ollut vaivaa, joskin hyvin vaihtelevasti ja paikallisesti.

Erja Huusela-Veistola
Hernekääriäisiä esiintyi edellisvuosia enemmän.

Rikkakasvit pysyivät tänä kesänä kurissa. ”Tasaisissa, aukottomissa kasvustoissa vilja kilpailee hyvin rikkoja vastaan”, kertoo Luken tutkija Heikki Jalli.

Lajeista korostuivat jauho­savikka ja saunakukka eli peltosaunio. Saunakukan runsaus johtuu hyvästä talvehtimisesta ja korostui kevytmuokatuilla lohkoilla.

”Saunakukka on aina ensimmäisen vuoden nurmien ongelma, mutta tänä vuonna sitä oli paljon viljapelloillakin.”

Myös syväjuurisia pelto-ohdakkeita näkyi pelloilla runsain mitoin. Vuonna 2018 hyvin menestyneet ohdakkeet jatkoivat kasvuaan tänä kesänä.

Hukkakaura iti poikkeuksellisen myöhään, eikä sitä aikaisella käsittelyllä välttämättä saatu torjuttua.

Marja Jalli
Ilmalevintäinen härmä vaivasi viljoja.
Kasvinterveys

Tukesilta poikkeuslupa kahdelle kaalin ja porkkanan tuholaistorjuntaan käytettävälle valmisteelle

Tuholaispaine viljelyksillä on kova, eikä vaihtoehtoisia valmisteita ole hyväksytty Suomessa käytettäväksi.
Rami Marjamäki
Porkkanapelto. Kuvituskuvaa, kuvan pelto ei liity juttuun.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt kasvinsuojelun poikkeusluvat kahdelle porkkana- ja valkokaaliviljelyksillä käytettävälle valmisteelle. Syynä on suuri tuhohyönteispaine, joka vaarantaa vaihtoehtoisten valmisteiden puutteessa kauppakelpoisen sadon.

Poikkeuslupa on myönnetty Teppeki- ja Coragen 20 SC -valmisteille.

Teppekiä saa poikkeusluvalla käyttää porkkanakempin torjuntaan porkkanalla. Teppekillä käsiteltyjä porkkanoita ei kuitenkaan saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä valmisteelle on asetettu väliaikainen kansallinen jäämien enimmäismäärä.

Coragen 20 SC:tä saa käyttää kaalikoin, kaaliperhosen ja kaalikärpäsen torjuntaan valkokaalilla.

Teppeki-valmisteella on voimassa oleva lupa useille muille käyttökohteille, jotka on kerrottu Tukesin kasvinsuojeluainerekisterissä.

Coragen 20 SC -valmisteelle on toukokuussa myönnetty poikkeuslupa pihlajanmarjakoin (Argyresthia conjugella) torjuntaan omenaviljelyksiltä sekä kaaliperhosen, kaalikoin, kaalikärpäsen ja porkkanakärpäsen torjuntaan punajuurelta, raitajuurelta, piparjuurelta, porkkanalta, lantulta, nauriilta, retiisiltä, juuripersiljalta, palsternakalta, mukulaselleriltä, maa-artisokalta ja kaurajuurelta.

Tukes hyväksyy Suomessa käytettävät kasvinsuojeluaineet. Hyväksytyt valmisteet listataan Tukesin ylläpitämässä kasvinsuojeluainerekisterissä. Suomessa saa käyttää vain rekisterissä olevia kasvinsuojeluaineita.

Rekisterissä on kerrottu myös hyväksytyt käyttökohteet sekä tieto niiden käyttöä koskevista rajoituksista kullekin kasvinsuojeluaineelle. Muihin käyttökohteisiin valmisteita ei saa käyttää.

Kasvinterveys

Luke: Rapsikuoriaiset ja kaalikoit tänä vuonna tavallista yleisempiä – vioituksia runsaasti

Öljykasvien tuholaistilanne on nyt paha. Torjunnan aika on ennen kukintaa, Luke muistuttaa.
Maija Partanen
Suurinta vahinkoa öljykasveille aiheuttavat rapsikuoriaiset, jotka tuhoavat nuppuja. Niitä on tällä hetkellä erittäin runsaasti.

Luonnonvarakeskuksesta tiedottaa, että rapsikuoriaisia ja kaalikoita esiintyy nyt runsaasti koko öljykasvien tuotantoalueella.

Eniten vioituksia ovat aiheuttaneet nuppuja syövät rapsikuoriaiset. Kaalikoita on havaittu runsaasti kaikissa sen kehitysvaiheissa. Myös kirppoja esiintyy edelleen.

Luke muistuttaa, että tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen öljykasvien kukintaa.

"Myöhäiset käsittelyt lähellä kukintaa ovat haitallisia luontaisille vihollisille ja pölyttäjille. Täyskukintavaiheesta eteenpäin torjunta ei ole sallittua millään valmisteella", tiedotteessa korostetaan.

Kasvinterveys

Kasvinsuojelututkinnon voi suorittaa myös verkossa

Ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ostavilla, myyvillä ja käyttävillä pitää olla suoritettuna tutkinto, joka on uusittava viiden vuoden välein.
W.G. Hoogterp
Kasvinsuojelututkinto edellytetään kaikilta, jotka käyttävät ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ammatissaan tai yksityisesti. Suomessa suoritettu tutkinto pätee kaikissa EU-maissa kunkin maan oma lainsäädäntö ja erityispiirteet huomioon ottaen.

”Tukes tiedotti helmikuussa, että kasvinsuojelututkinnon verkkosuoritusta voi alkaa kehittää", kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Emilia Hämäläinen.

Noin 220 henkilöllä on Tukesin hyväksyntä kasvinsuojelukoulutuksen ja -tutkintojen järjestämiseen.

"Heistä moni on kysellyt verkkotutkinnosta. Verkkovaihtoehdon tarjoaminen kiinnostaa ilmi selvästi", Hämäläinen sanoo.

Verkkotutkinnossa keskeistä on tutkintoa suorittavan vahva tunnistautuminen, Hämäläinen korostaa. Henkilöllisyys on todistettava esimerkiksi pankkitunnuksin.

Lisäksi on täytettävä kohta, jossa tutkinnon suorittaja vakuuttaa olevansa sama henkilö kuin järjestelmään kirjautuja.

"Sisällöltään verkkotutkinto on vastaava kuin paperille tehtävä", Hämäläinen kertoo.

"Laajassa tutkinnossa on vastattavana 20 kysymystä, jotka ovat oikein-väärin-väittämiä. Suppeassa tutkinnossa vastaavia väittämiä on kymmenen."

Suoritus hyväksytään, jos vastauksista vähintään 80 prosenttia on oikein.

Suppea tutkinto oikeuttaa ostamaan ja käyttämään juurikäävän torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita, metsänhoitoon hyväksyttyjä glyfosaattivalmisteita sekä hirvikarkotteita. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajille riittää suppean tutkinnon suoritus.

Laaja tutkinto oikeuttaa ostamaan ja käyttämään kaikkia kasvinsuojeluaineita – myös niitä, joita käytetään metsänhoidossa.

On jokaisen tenttiin osallistuvan oma asia, osallistuuko koulutukseen vai hankkiiko tarvittavat tiedot muuten.

"Tutkinto on pakollinen, mutta koulutus vapaaehtoinen", Tukes ohjeistaa.

Verkkotutkinnon suorittaja pystyy halutessaan käyttämään lähdeaineistoa apunaan. "Emme edellytä ulkolukua. Keskeistä on, että vaadittavat asiat opitaan ja osataan", Hämäläinen sanoo.

"Kiinnostuin heti, kun Tukes ilmoitti, että tutkinnon voi järjestää myös verkossa", kertoo Vi & He Consultingin varatoimitusjohtaja Henrik Östman. Digitaalisiin ratkaisuihin erikoistuneen yrityksen kotipaikka on Mustasaari.

"Aloimme kehittää verkkoversiota helmikuussa. Kolmen kuukauden tiiviin työn jälkeen se on ollut valmis käyttöön viime perjantaista lähtien."

Vi & He Consultingin verkkoratkaisussa tutkinnon suorittaja tunnistautuu suomi.fi-sivuston kautta.

"Maksut hoidetaan Klarna-sovelluksella. Tutkinnon voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi."

Yrityksellä on isot odotukset verkkotutkinnosta. "Olemme budjetoineet, että tästä kertyy 80 prosenttia liikevaihdostamme."

Johannes Tervo
Henrik Östman (oik.) on toiminut kasvinsuojelututkinnon vastaanottajana viisi vuotta. Hän on ideoinut tutkinnosta verkkoversion, jonka toteutuksesta vastaa Tim Wallinin johtama digitalisointiyritys Gambit.
Kasvinterveys

Luke muistuttaa: Rukiin laontorjunta on nyt ajankohtaista

Laontorjunta tarpeen erityisesti rehevissa kasvustoissa.
Heikki Jalli
Rukiilla saattaa olla jo lippulehti näkyvissä, kuten oheisen kuvan yksilöllä.

Syysviljojen kasvu on ollut viileästä säästä johtuen epätasaista ja hidasta. Luonnonvarakeskus Luke muistuttaa, että laontorjuntaan on panostettava kasvustoissa, jotka ovat hyvässä kasvussa ja saaneet runsaan typpilannoituksen.

Jos ruiskasvustot ovat tiheitä ja reheviä, tarvitaan laontorjuntaan mepikvatti-, trineksapakki-etyyli- tai etefoni- valmisteita. Etefonin käyttö on suhteutettava mahdollisesti jo käytetyn klormekvatin käyttöaikaan ja määrään.

Kasvinterveys

Kaalikoit levisivät Oulun korkeudelle asti – ilmojen lämmetessä myös kirppojen tarkkailu yhä tärkeämpää

Viime viikon kaakkoinen virtaus toi tuholaista etenkin itäiseen Suomeen.
MT Arkisto
Kaalikoi voi vioittaa myös öljykasvien lehtiä, kukintovarsia ja kehittyviä nuppuja.

Kaalikoin tarkkailu on jo tarpeen sekä ristikukkaisilla öljykasveilla että kaalikasveilla. Paitsi peltojen kaaliviljelmillä kaalikoita kannattaa Luonnonvarakeskus Luken mukaan pitää silmällä jopa kasvihuoneissa.

"Öljykasvien tuholaiset aktivoituvat sään lämmetessä. On ajankohtaista tarkkailla kaalikoin lisäksi kirppoja taimettuvilla kevätöljykasveilla ja rapsikuoriaismääriä syysöljykasveilla", toteaa Luken erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.

Kaalikoita tuli viime viikon lopulla runsaita määriä lämpimän kaakkoisen ilmavirtauksen mukana jopa Oulun seudulle saakka, mutta etenkin Etelä-Savoon ja itäiseen Suomeen.

Torjunnassa on syytä huomioida, että neonikotinoidien teho kaalikoihin tiedetään olevan heikko ja myös pyretroidien heikosta tehosta on ollut viitteitä.

Koska lentävien aikuisten torjunta on yleensä melko tehotonta, torjunta kohdistetaan pieniin toukkiin.

Torjunnan ajoitukseen ja ruiskutustekniikkaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Torjuntaa kannattaa harkita, jos havaitaan keskimäärin muutama toukka kasvia kohden.

Torjunta on mahdollista tehdä valmisteiden käyttöehdot huomioiden viimeistään ennen kasvuston kukintaa.

Kasvinterveys

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu"

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa.
Saara Lavi
Lantaa ei kannata sellaisenaan kuljettaa kauaksi kotitilalta. Alasen tilalla Nokialla lanta separoidaan.

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, koska toimivia markkinoita kierrätyslannoitevalmisteille ei ole.

Kotieläintuotannon lanta kierrätetään yleensä lannoitteena sellaisenaan. Muiden, osuudeltaan pienempien biomassojen ravinteiden käsittelyssä ravinnekiertoon ei ole panostettu.

Tehokkaiden ravinnekiertojen saavuttamiseksi erityisesti lannan hyödyntämistä on tehostettava, selvityksen toteuttanut tutkijaryhmä linjaa.

Paikoin kotieläintuotanto on keskittynyttä, jolloin lantafosforia on liikaa kasvintuotannon tarpeisiin.

Lantaa ei kuitenkaan sellaisenaan kannata kuljettaa kauas.

Lannan typpi ja fosfori voidaan kuitenkin erottaa toisistaan ja niitä voidaan väkevöidä. Samalla syntyy kierrätyslannoitteita.

Väkevöinti mahdollistaa ravinteiden täsmällisemmän lannoitekäytön ja korvaa mineraalilannoitteita. Samalla kierrätetään myös hiiltä ja vähennetään maatalouden ympäristövaikutuksia, tutkijaryhmä toteaa.

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto ja käyttö luovat maatalouteen uutta liiketoimintaa.

Osana prosessointia voidaan myös tuottaa uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua. Silti Suomessa muodostuvasta lannasta prosessoidaan toistaiseksi vasta kuusi prosenttia.

Lannoituksen sääntelyä on selkeytettävä ja lannoitusrajoja on muokattava vastaamaan kasvien tutkittua fosforin tarvetta, tutkijaryhmä linjaa. "Myös kasvitilojen tulee ottaa kierrätyslannoitevalmisteet käyttöönsä, olipa tuotantosuunta tavanomainen tai luomu. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden on jatkossa voimakkaasti kannustettava kaikkia tiloja tähän."

Biokaasutuotantoon lannasta on panostettava ja sen kannattavuuden rakentumista tuettava. Mitä suurempi laitos, sitä tärkeämpää on edellyttää myös mädätteeseen päätyvien ravinteiden jalostamista ja kestävää lannoituskäyttöä.

Selvitys toteutettiin Juha Sipilän hallituksen toimeksiantona orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä huomioiden erityisesti alueellisten lantaylijäämien ratkaisut.

Sen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.

Suomi teki aloitteen: Kasvinterveys saamassa oman YK:n teemavuoden

EU-ministerit huolissaan kasvinsuojeluaineiden tulevaisuudesta – Lainsäädäntö torjunta-aineista kiristynyt

Keskustan EU-vaaliehdokas pelkää: Kasvinsuojeluaineiden kielto vaarantaisi suomalaisen ruuantuotannon