Kasvinterveys

Kasvinterveys

Lähetettiinkö sinulle Aasiasta outoja siemeniä? Ruokavirasto: Siemenpussia ei saa avata

Pyytämättä saadut siemenpussit voivat sisältää muun muassa haitallisten vieraslajien siemeniä tai uusia kasvitauteja.
Eija Mansikkamäki
Outoja siemeniä on lähetetty ainakin Kiinasta, Taiwanista ja Singaporesta. Kuvan pakkaus ei liity tapaukseen.

Ruokavirasto varoittaa suomalaisia Aasiasta pyytämättä lähetetyistä siemenpakkauksista. Kyseisenlaisia pakkauksia on lähetetty ainakin Isoon-Britanniaan, Saksaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Intiaan, mutta ei ainakaan vielä tiedettävästi Suomeen.

Yllättäen postiluukusta kolahtaneet siemenpussit voivat sisältää haitallisten vieraslajien siemeniä tai ne voivat levittää uusia kasvitauteja. Siksi Ruokavirasto ohjeistaa, ettei pusseja saisi missään tapauksessa avata.

Ainakin Kiinasta, Singaporesta ja Taiwanista lähetetyistä oudoista siemenpusseista ei ole käynyt ilmi, mitä siemeniä ne sisältävät. Lisäksi lähetyksen päällä on lukenut pakkauksen sisältävän siementen sijaan esimerkiksi koruja tai leluja. On epäselvää, miten kuluttajat ovat valikoituneet tilaamattomien lähetysten vastaanottajiksi, Ruokavirastosta kerrotaan.

Ruokavirasto ohjeistaa, ettei epäilyttävää siemenpussia saa avata eikä siemeniä saa varsinkaan kylvää tai kompostoida.

Avaamattomasta oudosta siemenpakkauksesta suositellaan lähetettäväksi tiedot ja kuva osoitteeseen kylvosiementuonti@ruokavirasto.fi, josta annetaan lisäohjeistusta. Vaihtoehtoisesti avaamattoman pakkauksen voi hävittää polttamalla, Ruokavirasto neuvoo.

Siementen alkuperää ja tarkoitusta selvitellään Ruokaviraston tiedotteen mukaan parhaillaan.

Juttua muokattu 12.8.2020: poistettu maininta aasialaisista verkkokaupoista.

Kasvinterveys

Ruokavirasto: Puutarhaharrastajat – älkää tilatko siemeniä verkkokaupasta sokkona

Tuontirajoituksilla estetään vieraslajien ja kasvintuhoojien pääsyä Suomen luontoon.
Markku Vuorikari
Siementen tuontirajoitukset riippuvat tuontimaasta ja siementen mahdollisesta kuulumisesta vieraslajilistalle. Kuvituskuva.

Tilatessa siemeniä ulkomaisista verkkokaupoista täytyy olla tarkkana, muistuttaa Ruokavirasto. Jos puutarhaharrastaja tilaa siemeniä, mutta ei ole perehtynyt verkkokaupan vaatimuksiin, voi maahantuonnissa ilmetä harmillisia yllätyksiä.

Ruokavirasto muistuttaa, ettei asiassa ole kyse puutarhaharrastajien kiusaamisesta, vaan taustalla on todellinen uhka. Tuontirajoituksilla estetään vieraslajien ja kasvintuhoojien pääsyä Suomen luontoon.

Ruokavirasto kertoo tiedotteessaan, että siementen tuontirajoitukset riippuvat siitä, kuuluvatko siemenet vieraslajiluetteloon ja siitä, mistä niitä on tarkoitus tuoda Suomeen.

Vieraslajilistalla olevien siementen maahantuonti on kielletty kokonaan. Jos siemeniä ei puolestaan löydy vieraslajilistalta ja ne tilataan toisesta EU-maasta, voi ne tuoda Ruokaviraston mukaan maahan luvallisesti ja turvallisin mielin.

EU:n ulkopuolelta tuleville siemenille tarvitaan kasvinterveystodistus.

"Tällä todistuksella lähettävän maan viranomainen osoittaa Suomen viranomaisille, että siemenissä ei ole kasvintuhoojia", kerrotaan tiedotteessa.

Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotavien lajien ja lajikkeiden on oltava EU:n lajikeluettelossa. Asian voi tarkistaa Euroopan komission verkkosivuilta EU:n lajikeluettelosta (EU Plant variety database).

Siementen tuonti EU:n ulkopuolelta on aina maksullista. Ruokaviraston mukaan maksu voi nousta yllättävänkin suureksi, jos siemenille joudutaan tekemään tuontitarkastus ennen niiden hyväksymistä maahantuotavaksi.

Ruokaviraston verkkosivuilta voi tarkistaa yksityiskohtaiset tuontivaatimukset.

"Näin voit vaikuttaa siihen, että kasvit ja luonto säilyvät terveinä ja monimuotoisina, ja että tilaamasi siemenet päätyvät puutarhasi multaan asti", Ruokavirasto neuvoo.

Lue lisää:

Haitallinen vieraslaji yllätti britit – pikkuinen kuoriainen ylitti Englannin kanaalin omin siivin

Lajitovereitaankin syövä "tappajaetana" on puutarhojen painajainen – näin hävität haitallisen vieraslajin

Kasvinterveys

Jopa kolmannes maailman sadosta menetetään kasvintuhoojien takia

Kansainvälinen kasvinterveysvuosi käynnistyi Suomessa tänään.
Satu Lehtonen
Kiinalainen eläkeläinen ruiskuttaa torjunta-ainetta perheen kotitarveviljelmällä lähellä Pekingiä.

Kuluttaja tulee harvoin miettineeksi, miten kasvitaudit ja tuholaiset vaikuttavat maailman ruokaturvaan.

"Maailmanlaajuisesti ajatellen kasvitaudeista aiheutuu vuosittain noin 200 miljardin euron kulut", erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. "Kasvintuhoojien takia menetetään 20–40 prosenttia sadosta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa nälänhätää.”

Viimeksi julkisuuteen on näyttävästi noussut kasvitaudin Italiassa aiheuttama oliivipuiden tuhoutuminen. Se romahdutti sekä alueen oliivituotannon että oliivinviljelijöiden toimeentuloon.

Nyt vietetään kansainvälistä kasvinterveysvuotta, jonka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julisti Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta. Vuoden avajaiset pidettiin Roomassa joulukuun alussa. Suomessa teemavuosi avattiin tänään keskiviikkona.

”Hyvän kasvinterveyden ylläpitäminen Suomessa on yhteinen hanke, jonka onnistumiseen jokainen suomalainen voi vaikuttaa", kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Ilmaston lämpeneminen ja ääriolojen yleistyminen lisäävät riskejä, erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta sanoo. "Monet kasvintuhoojat kulkeutuvat maasta toiseen ilmavirtojen. Myös kansainvälinen kauppa ja kuluttajien ulkomailta tuomat kasvit antavat kasvintuhoojille mahdollisuuden levittäytyä uusille alueille."

Jokainen suomalainen voi kantaa kortensa kekoon, kun tekee ilmoituksen vieraslajeista ja karsii niitä omassa ympäristössään sekä noudattaa kasvien tuontia ja vientiä koskevaa lainsäädäntöä.

Kasvinterveysvuoden aikana järjestetään lukuisia tapahtumia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lue lisää:

Suomen aloite toteutui: Kasvinterveyden teemavuosi avataan Roomassa tänään

Kasvinterveys

Epäiletkö löytäneesi vaarallisen kasvintuhoojan? Uusi laki määrää ilmoittamaan siitä viranomaisille

Kahden viikon päästä astuu voimaan kolmen kasvinterveyttä parantavan säädöksen paketti.
Tarja Porkkala
Koloradonkuoriainen on luokiteltu karanteenituhoojaksi.

Velvollisuus ilmoittaa kasvintuhoojahavainnoista viranomaisille laajenee. Jatkossa jokainen suomalainen on velvollinen ilmoittamaan viranomaisille, jos tietää tai hänellä on epäilys tuhoojan esiintymisestä.

Vaatimus ei siten koske vain työnsä tai yrityksensä kautta kasvintuhoojia havaitsevia, vaan myös esimerkiksi tavallisia harrastelijapuutarhureita.

Näin säädetään 14.12. voimaan astuvassa EU:n kasvinterveysasetuksessa. EU-asetukset ovat sellaisenaan jäsenmaissa sovellettavaa lainsäädäntöä eli käytännössä ne koskevat jäsenmaiden kansalaisia samalla tavalla kuin Suomen omakin lainsäädäntö.

Samaan aikaan EU:n kasvinterveysasetuksen kanssa voimaan astuu myös siihen liittyvä EU:n asetus virallisesta valvonnasta sekä kansallinen kasvinterveyslaki. Kasvinterveyslaki vahvistettiin presidentin esittelyssä perjantaina.

Kaksi EU-asetusta ja kansallinen kasvinterveyslaki ovat käytännössä samaa kokonaisuutta, valottaa lainsäädäntöneuvos Pirjo Tomperi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kansallisella lailla on säädetty toimivaltaisista viranomaisista ja valvonnasta sekä pakkokeinoista ja seuraamuksista, Tomperi kertoo. Lisäksi kasvinterveyslailla on joiltakin osin täydennetty EU-asetuksia. Kasvinterveyslaissa säädetään muun muassa biologiseen torjuntaan käytettävien selkärangattomien eläinten eli makroeliöiden maahantuonnista, markkinoinnista ja käytöstä.

Suomessa kasvinterveysasioissa toimivaltaisia viranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriön ohella Ruokavirasto, ely-keskukset ja Tulli.

Lisäksi Metsäkeskukselle on määrätty tehtäväksi asiantuntija-avun antaminen metsiä uhkaavan kasvintuhoojan hävittämistä ja leviämisen estämistä koskevissa päätöksissä.

Uusi tuhoojaluokitus

  • Kasvinterveysasetuksessa kasvintuhoojat on luokiteltu kahteen pääluokkaan, karanteenituhoojiin ja laatutuhoojiin.
  • Laatutuhoojiin kuuluu esimerkiksi omenan lisäveroisuustauti. Niitä ei sallita lainkaan tai niiden määrää voidaan rajoittaa myytävissä taimiaineistoissa tai ryhmä- ja ruukkukasveissa.
  • Karanteenituhoojat jaetaan kahteen ryhmään: unionikaranteenituhoojiin ja suoja-aluetuhoojiin.
  • Unionikaranteenituhoojat ovat koko EU:ssa merkittäviä tuhoojia, joiden tuonti ja levittäminen on kielletty. Kaikki esiintymät pyritään hävittämään (esimerkiksi pihkakoro). Kaikkein merkittävimpiä unionikaranteenituhoojista ovat prioriteettituhoojat (esimerkiksi mäntyankeroinen). Kaikkien EU-maiden on tehtävä vuosittain kartoituksia niiden löytämiseksi.
  • Suoja-aluetuhoojat ovat tietyille alueille merkittäviä tuhoojia, joita ei saa tuoda eikä levittää näillä alueilla. Kaikki esiintymät suoja-alueella pyritään hävittämään (esimerkiksi tulipolte).

Kasvinterveys

Tukes myönsi jälleen poikkeusluvan peittausaineelle – Avena toivoo sen rohkaisevan rypsin ja rapsin kylvöihin

Uusi peittausaine oli käytössä Suomessa ensimmäisen kerran tänä vuonna.
Kimmo Haimi
Ilman peittausta kirpat ovat suuri uhka rypsi- ja rapsikasvustoille.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt ensi kevääksi poikkeusluvan uudelle Buteo Start FS 480 -valmisteelle kevätrypsin ja -rapsin siementen teolliseen peittaukseen. Tehoaineena Buteo Start FS 480:ssa on flupyridifuroni.

Tukes myönsi vastaavan poikkeusluvan Buteo-peittaukseen myös viime keväänä.

Avena Nordic Grain Oy:n toimitusjohtaja Tero Heikkinen iloitsee Tukesin päätöksestä. Avena haki Buteo-peittaukselle poikkeuslupaa yhdessä MTK:n kanssa.

”Poikkeusluvan saaminen Buteo Start FS 480 -valmisteen käytölle kevään 2020 rypsin ja rapsin kylvöillä on todella toivottu uutinen”, Heikkinen toteaa Avenan tiedotteessa.

Avenan tiedotteen mukaan valmisteen tehosta on saatu hyviä kokemuksia. Niiden perusteella se on vastannut aiemmin käytössä olleiden peittausaineiden tehoa alkukasvukauden kirppatuhoja vastaan.

”Toivomme, että päätös kannustaa viljelijöitä rypsin ja rapsin viljelyyn. Öljykasvien viljely on kannattava osa monipuolista viljelykiertoa”, Heikkinen sanoo.

Aikaisemmin öljykasvien siemenet peitattiin yleisesti valmisteilla, joiden tehoaineina käytettiin neonikotinoideja eli synteettisia nikotiinin johdannaisia. Neonikotinoidien käyttöä kasvinsuojelussa rajoitettiin ja lopulta kiellettiin, koska niitä pidettiin syyllisinä pölyttäjien joukkokuolemiin.

EU päätti kieltää neonikotinoidien käytön syksyllä 2013. Suomi sai kuitenkin vuosien ajan käyttää neonikotinoidivalmistetta öljykasvien siementen peittauksessa Tukesin myöntämällä poikkeusluvalla. Tälle vuodelle poikkeuslupaa ei myönnetty, koska uuden, korvaavan valmisteen myötä perustetta poikkeusluvalle ei enää ollut.

Sen sijaan sokerijuurikkaan siementen peittaukseen poikkeuslupa myönnettiin vielä tällekin vuodelle.

Lue myös:

Öljykasvien peittaukseen uusi valmiste, vanhoille ei enää lupaa

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen päätti: Poikkeusluvat neonikotinoideille perusteltuja

Kasvinterveys

Viljan toksiinipitoisuudet ovat nousseet viime vuosikymmeninä – tutkija toivoo, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viipymättä

Tänä kesänä punahomeriski on onneksi matala.
Lauri Lehtilä, Sanne Katainen, Kari Salonen
Kaura on viljoista herkin punahometoksiinien muodostukselle. Vasemman yläkulman jyvissä punahomekasvustoa. Alakulmassa pieniä jyviä, jotka kannattaa lajitella pois sadosta punahomeriskin vähentämiseksi.

Punahometoksiinien riski on kasvanut viime vuosina huomattavasti.

Erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että toksiinipitoisuudet olivat Suomessa aivan toista luokkaa esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin korkea toksiinipitoisuus oli tutkijan sanoin ”oikea löytö”.

Erityisen vakavia punahomevuosia olivat 2016 ja 2017. ”Niinä vuosina jopa neljännes kaurasadosta ei kelvannut elintarvikeraaka-aineeksi. Onneksi vuosi 2018 katkaisi toksiinikierteen.”

Syynä punahomeriskin kasvuun ovat sään ääri-ilmiöt.

”Nykyisin on entistä pidempiä jaksoja, jolloin on hyvin sateista tai hyvin kuivaa. Jos sadejakso osuu viljojen riskikohtiin, eli kukintaan tai kahteen sadonkorjuuta edeltävään viikkoon, punahomeriski on suuri.”

Pitkät kosteuden viipymät kasvustoissa ja yli kymmenen asteen lämpötilat kasvattavat riskiä, Hietaniemi kuvailee. Lisäksi metsä ja vesistö voivat muodostaa riskejä kasvattavan kostean mikroilmaston.

Toinen syy on Hietaniemen mukaan punahometta aiheuttavien Fusarium-sienilajien jakauman muutos. Etenkin voimakkaasti DON-toksiineja tuottava Fusarium graminearum -laji on yleistynyt huomattavasti.

DON-toksiinit ovatkin toksiinien eli myrkyllisten aineiden valtatyyppi Suomessa. Muun muassa Englannissa yleisiä T-2- ja HT-2-toksiineja havaitaan Suomessa vain harvakseltaan.

”Tilannetta on kuitenkin seurattava tarkkaan. Nämä toksiinit ovat kymmenen kertaa myrkyllisempiä kuin DON-toksiinit.”

Hietaniemi ei kuitenkaan halua maalata kauhukuvia punahomeen tulevaisuudesta.

”Teemme jatkuvasti hyvää yhteistyötä Vilja-alan yhteistyöryhmässä ja koko vilja-alalla. Nollatulokseen emme pääse, mutta hyvään tilanteen hallintaan panostetaan jatkuvasti.”

Tänä kesänä punahomeriski on matala. Hietaniemi kertoo, että heinäkuun lopussa riski oli kohonnut vain paikallisesti pienillä alueilla länsirannikolla ja Lounais-Suomessa.

Miten punahomeriskiä voidaan sitten vähentää? Hietaniemi kertoo, että olennaisinta on ennaltaehkäisy.

Viljelijä voi pienentää riskiä käyttämällä sertifioitua tai kunnostettua, puhdasta ja peitattua siementä, noudattamalla monipuolista viljelykiertoa ja ehkäisemällä lakoontumista.

Lisäksi kasvin kasvukunnosta huolehtiminen tuottaa tulosta. Hietaniemen mukaan hyvinvoiva kasvi on aina kestävämpi tautihyökkäyksiä kohtaan. Kestävyyttä voidaan lisätä myös kasvinjalostuksella ja lajikevalinnalla.

Kemiallisen kasvitautitorjunnan teho on puolestaan ristiriitainen – ainakin toistaiseksi.

Yhteyksiä ruiskutusten ja puna­homeen vähentymisen välillä on Hietaniemen mukaan havaittu, mutta ruiskutuksen ajoittaminen vaatii vielä tarkkuutta.

Kuivaukseen kannattaa panostaa myös vuosina, jolloin puna­homeriski on matala. Tämä johtuu siitä, että kevyet jyvät, akanat ja roskat sisältävät eniten toksiineja.

”Toivon, että viljelijät kuivaisivat viljan hyvin ja viivyttelemättä eivätkä seisottaisi sitä kosteana kärryssä. Välitön kuivaus on tärkeää varsinkin, jos vilja on korjattu riskioloissa. Optimaalinen kosteus puidessa on alle 20 ja kuivauksen jälkeen alle 14 prosenttia.”

Mikäli punahome on jo päässyt iskemään, voidaan apuna käyttää viljan lajittelua.

”Kevyet, punahomeen heikentämät jyvät saadaan sillä tavoin pois.”

Punahomeen ehkäisyyn saadaan apua ennustemalleista, jotka kertovat, milloin punahomeriski on suurimmillaan. Luonnonvarakeskus on kehittänyt aiemmin käytettyjen, karttapohjaisten mallien jatkumoksi digitaalisen ennustemallin, Early Warning -palvelun.

Sovelluksessa yhdistetään Ilmatieteen laitoksen säädata ja Luken mittaustieto punahomeesta.

Mallin tulos on liikennevalovärein ilmaistava arvio, joka kertoo viljelijälle alueellisen punahomeriskin.

Early Warning -mobiilisovellus tulee käyttöön tänä syksynä.

”Tarkoitus on, että viljelijä pystyisi itse täydentämään ja tarkentamaan ennustetta myös oman tilansa tiedoilla. Tietoja esimerkiksi viljelykierrosta, lajikkeesta ja viljelytoimista tai oman tilan sääaseman mittaustuloksista voitaisiin hyödyntää”, Hietaniemi kuvailee.

EU:ssa suunnitellaan sitovien raja-arvojen asettamista T-2- ja HT-2 -toksiineille. Aiemmin näiden toksiinien pitoisuuksille viljatuotteissa on ollut ohjeelliset viitearvot.

”Komissio antoi vuonna 2013 suosituksen seurata näitä toksiineja tarkemmin. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) teki riskinarvioinnin, jonka perusteella T-2 ja HT-2-toksiineille olisi hyvä asettaa sitovammat raja-arvot”, kertoo erityisasiantuntija Elina Pahkala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tällä hetkellä sitovat arvot on asetettu punahometoksiineista deoksinivalenoli (DON), zearalenolille ja fumonisiineille.

Tulevat sitovat raja-arvot ovat mahdollisesti nykyisiä ohjearvoja tiukempia.

”Näitä toksiineja on seurattu Suomessa systemaattisesti jo muutaman vuosikymmenen ajan. Pitoisuudet viljoissa tunnetaan hyvin, joten raja-arvojen asettamisella ei todennäköisesti tulisi olemaan suuria vaikutuksia, esimerkiksi viljaerien hylkäyksiä. Tutkimuksen tarve tulisi kuitenkin kasvamaan.”

Ilmastonmuutos voi lisätä punahometoksiinien määrää, Pahkala kertoo. Koska pitoisuudet ovat sääriippuvaisia, ne vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen.

Komissio onkin ehdottanut, että punahometoksiinien raja-arvoissa huomioitaisiin vuosittaiset vaihtelut. ”Ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka tämä aiotaan toteuttaa. Lähestymistapa on uudenlainen.”

Esityksen valmistelua jatketaan syyskuussa komission työryhmien seuraavissa kokouksissa.

Punahomesanastoa

  • Punahome: Fusarium-lajin sienten aiheuttama viljojen kasvitauti. Sen oireita ovat
  • tähkylöiden heikko kehitys ja ruskettuminen, punertava home, pienet ja kevyet jyvät, heikko itävyys.
  • Hometoksiini: Sienen tuottama myrkyllinen aine.
  • DON: Deoksinivalenoli, yleisin Fusarium-sienten tuottamista hometoksiineista.
  • Muita toksiineja: T2, HT-2, zearalenoni, fumonisiinit.
Kasvinterveys

Tukesilta poikkeuslupa kahdelle kaalin ja porkkanan tuholaistorjuntaan käytettävälle valmisteelle

Tuholaispaine viljelyksillä on kova, eikä vaihtoehtoisia valmisteita ole hyväksytty Suomessa käytettäväksi.
Rami Marjamäki
Porkkanapelto. Kuvituskuvaa, kuvan pelto ei liity juttuun.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt kasvinsuojelun poikkeusluvat kahdelle porkkana- ja valkokaaliviljelyksillä käytettävälle valmisteelle. Syynä on suuri tuhohyönteispaine, joka vaarantaa vaihtoehtoisten valmisteiden puutteessa kauppakelpoisen sadon.

Poikkeuslupa on myönnetty Teppeki- ja Coragen 20 SC -valmisteille.

Teppekiä saa poikkeusluvalla käyttää porkkanakempin torjuntaan porkkanalla. Teppekillä käsiteltyjä porkkanoita ei kuitenkaan saa viedä Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä valmisteelle on asetettu väliaikainen kansallinen jäämien enimmäismäärä.

Coragen 20 SC:tä saa käyttää kaalikoin, kaaliperhosen ja kaalikärpäsen torjuntaan valkokaalilla.

Teppeki-valmisteella on voimassa oleva lupa useille muille käyttökohteille, jotka on kerrottu Tukesin kasvinsuojeluainerekisterissä.

Coragen 20 SC -valmisteelle on toukokuussa myönnetty poikkeuslupa pihlajanmarjakoin (Argyresthia conjugella) torjuntaan omenaviljelyksiltä sekä kaaliperhosen, kaalikoin, kaalikärpäsen ja porkkanakärpäsen torjuntaan punajuurelta, raitajuurelta, piparjuurelta, porkkanalta, lantulta, nauriilta, retiisiltä, juuripersiljalta, palsternakalta, mukulaselleriltä, maa-artisokalta ja kaurajuurelta.

Tukes hyväksyy Suomessa käytettävät kasvinsuojeluaineet. Hyväksytyt valmisteet listataan Tukesin ylläpitämässä kasvinsuojeluainerekisterissä. Suomessa saa käyttää vain rekisterissä olevia kasvinsuojeluaineita.

Rekisterissä on kerrottu myös hyväksytyt käyttökohteet sekä tieto niiden käyttöä koskevista rajoituksista kullekin kasvinsuojeluaineelle. Muihin käyttökohteisiin valmisteita ei saa käyttää.

Kasvinterveys

Luke: Rapsikuoriaiset ja kaalikoit tänä vuonna tavallista yleisempiä – vioituksia runsaasti

Öljykasvien tuholaistilanne on nyt paha. Torjunnan aika on ennen kukintaa, Luke muistuttaa.
Maija Partanen
Suurinta vahinkoa öljykasveille aiheuttavat rapsikuoriaiset, jotka tuhoavat nuppuja. Niitä on tällä hetkellä erittäin runsaasti.

Luonnonvarakeskuksesta tiedottaa, että rapsikuoriaisia ja kaalikoita esiintyy nyt runsaasti koko öljykasvien tuotantoalueella.

Eniten vioituksia ovat aiheuttaneet nuppuja syövät rapsikuoriaiset. Kaalikoita on havaittu runsaasti kaikissa sen kehitysvaiheissa. Myös kirppoja esiintyy edelleen.

Luke muistuttaa, että tuhoeläintorjunta on tehtävä ennen öljykasvien kukintaa.

"Myöhäiset käsittelyt lähellä kukintaa ovat haitallisia luontaisille vihollisille ja pölyttäjille. Täyskukintavaiheesta eteenpäin torjunta ei ole sallittua millään valmisteella", tiedotteessa korostetaan.

Kasvinterveys

Kasvinsuojelututkinnon voi suorittaa myös verkossa

Ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ostavilla, myyvillä ja käyttävillä pitää olla suoritettuna tutkinto, joka on uusittava viiden vuoden välein.
W.G. Hoogterp
Kasvinsuojelututkinto edellytetään kaikilta, jotka käyttävät ammattikäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita ammatissaan tai yksityisesti. Suomessa suoritettu tutkinto pätee kaikissa EU-maissa kunkin maan oma lainsäädäntö ja erityispiirteet huomioon ottaen.

”Tukes tiedotti helmikuussa, että kasvinsuojelututkinnon verkkosuoritusta voi alkaa kehittää", kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Emilia Hämäläinen.

Noin 220 henkilöllä on Tukesin hyväksyntä kasvinsuojelukoulutuksen ja -tutkintojen järjestämiseen.

"Heistä moni on kysellyt verkkotutkinnosta. Verkkovaihtoehdon tarjoaminen kiinnostaa ilmi selvästi", Hämäläinen sanoo.

Verkkotutkinnossa keskeistä on tutkintoa suorittavan vahva tunnistautuminen, Hämäläinen korostaa. Henkilöllisyys on todistettava esimerkiksi pankkitunnuksin.

Lisäksi on täytettävä kohta, jossa tutkinnon suorittaja vakuuttaa olevansa sama henkilö kuin järjestelmään kirjautuja.

"Sisällöltään verkkotutkinto on vastaava kuin paperille tehtävä", Hämäläinen kertoo.

"Laajassa tutkinnossa on vastattavana 20 kysymystä, jotka ovat oikein-väärin-väittämiä. Suppeassa tutkinnossa vastaavia väittämiä on kymmenen."

Suoritus hyväksytään, jos vastauksista vähintään 80 prosenttia on oikein.

Suppea tutkinto oikeuttaa ostamaan ja käyttämään juurikäävän torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita, metsänhoitoon hyväksyttyjä glyfosaattivalmisteita sekä hirvikarkotteita. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajille riittää suppean tutkinnon suoritus.

Laaja tutkinto oikeuttaa ostamaan ja käyttämään kaikkia kasvinsuojeluaineita – myös niitä, joita käytetään metsänhoidossa.

On jokaisen tenttiin osallistuvan oma asia, osallistuuko koulutukseen vai hankkiiko tarvittavat tiedot muuten.

"Tutkinto on pakollinen, mutta koulutus vapaaehtoinen", Tukes ohjeistaa.

Verkkotutkinnon suorittaja pystyy halutessaan käyttämään lähdeaineistoa apunaan. "Emme edellytä ulkolukua. Keskeistä on, että vaadittavat asiat opitaan ja osataan", Hämäläinen sanoo.

"Kiinnostuin heti, kun Tukes ilmoitti, että tutkinnon voi järjestää myös verkossa", kertoo Vi & He Consultingin varatoimitusjohtaja Henrik Östman. Digitaalisiin ratkaisuihin erikoistuneen yrityksen kotipaikka on Mustasaari.

"Aloimme kehittää verkkoversiota helmikuussa. Kolmen kuukauden tiiviin työn jälkeen se on ollut valmis käyttöön viime perjantaista lähtien."

Vi & He Consultingin verkkoratkaisussa tutkinnon suorittaja tunnistautuu suomi.fi-sivuston kautta.

"Maksut hoidetaan Klarna-sovelluksella. Tutkinnon voi tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi."

Yrityksellä on isot odotukset verkkotutkinnosta. "Olemme budjetoineet, että tästä kertyy 80 prosenttia liikevaihdostamme."

Johannes Tervo
Henrik Östman (oik.) on toiminut kasvinsuojelututkinnon vastaanottajana viisi vuotta. Hän on ideoinut tutkinnosta verkkoversion, jonka toteutuksesta vastaa Tim Wallinin johtama digitalisointiyritys Gambit.

EU kieltää jälleen kasvinsuojeluaineita – nyt kieltolistalle dimetoaatti ja desmedifaami

Ruokavirasto muistuttaa: Älä tuo tulipoltetta maahan riskitaimissa

Luke muistuttaa: Rukiin laontorjunta on nyt ajankohtaista