Kasvinterveys

Kasvinterveys

Lannasta prosessoidaan vasta kuusi prosenttia – "Kierrätyslannoitteet otettava käyttöön, oli tuotantosuunta tavallinen tai luomu"

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa.
Saara Lavi
Lantaa ei kannata sellaisenaan kuljettaa kauaksi kotitilalta. Alasen tilalla Nokialla lanta separoidaan.

Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa, koska toimivia markkinoita kierrätyslannoitevalmisteille ei ole.

Kotieläintuotannon lanta kierrätetään yleensä lannoitteena sellaisenaan. Muiden, osuudeltaan pienempien biomassojen ravinteiden käsittelyssä ravinnekiertoon ei ole panostettu.

Tehokkaiden ravinnekiertojen saavuttamiseksi erityisesti lannan hyödyntämistä on tehostettava, selvityksen toteuttanut tutkijaryhmä linjaa.

Paikoin kotieläintuotanto on keskittynyttä, jolloin lantafosforia on liikaa kasvintuotannon tarpeisiin.

Lantaa ei kuitenkaan sellaisenaan kannata kuljettaa kauas.

Lannan typpi ja fosfori voidaan kuitenkin erottaa toisistaan ja niitä voidaan väkevöidä. Samalla syntyy kierrätyslannoitteita.

Väkevöinti mahdollistaa ravinteiden täsmällisemmän lannoitekäytön ja korvaa mineraalilannoitteita. Samalla kierrätetään myös hiiltä ja vähennetään maatalouden ympäristövaikutuksia, tutkijaryhmä toteaa.

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto ja käyttö luovat maatalouteen uutta liiketoimintaa.

Osana prosessointia voidaan myös tuottaa uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua. Silti Suomessa muodostuvasta lannasta prosessoidaan toistaiseksi vasta kuusi prosenttia.

Lannoituksen sääntelyä on selkeytettävä ja lannoitusrajoja on muokattava vastaamaan kasvien tutkittua fosforin tarvetta, tutkijaryhmä linjaa. "Myös kasvitilojen tulee ottaa kierrätyslannoitevalmisteet käyttöönsä, olipa tuotantosuunta tavanomainen tai luomu. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden on jatkossa voimakkaasti kannustettava kaikkia tiloja tähän."

Biokaasutuotantoon lannasta on panostettava ja sen kannattavuuden rakentumista tuettava. Mitä suurempi laitos, sitä tärkeämpää on edellyttää myös mädätteeseen päätyvien ravinteiden jalostamista ja kestävää lannoituskäyttöä.

Selvitys toteutettiin Juha Sipilän hallituksen toimeksiantona orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämisestä huomioiden erityisesti alueellisten lantaylijäämien ratkaisut.

Sen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.

Kasvinterveys

Suomi teki aloitteen: Kasvinterveys saamassa oman YK:n teemavuoden

Erilaiset taudit ja tuholaiset uhkaavat kasvintuotantoa kaikkialla maailmassa. Oman teemavuoden halutaan lisäävän kansalaisten tietoisuutta kasvinterveyden tärkeydestä.
Lauri Mäenpää
Suomen kasvintuotannon kannalta tärkeimpiä vaarallisia kasvintuhoojia ovat muun muassa kuvassa oleva koloradonkuoriainen sekä aasianrunkojäärä, tulipolte ja mansikan punamätä.

Suomen viranomaisten aloitteesta vuosi 2020 on YK:n ensimmäinen kansainvälinen kasvinterveysvuosi (International Year of Plant Health, IYPH). YK päättää asiasta joulukuun puolivälissä.

Suomi uskoo teemavuoden kasvattavan päättäjien ja ylipäätään kansalaisten tietoisuutta kasvinterveyden tärkeydestä muun muassa maailman ruokaturvan, maatalouden tuottavuuden, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön suojelun kannalta. Lisäksi teemavuodella vahvistetaan YK:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) kertoo tiedotteessaan.

Tautien takia kaikesta maailman kasvintuotannosta arvioidaan menetettävän joka vuosi noin 40 prosenttia, mikä aiheuttaa kansainväliselle taloudelle noin 190 miljardin euron kustannukset, MMM tiedottaa.

Suomen aloite teemavuodesta oli ensimmäisen kerran esillä IPPC:n (International Plant Protection Convention) yleiskokouksessa vuonna 2015. MMM:n mukaan aloite sai laajasti kannatusta ensin IPPC:n kokouksessa ja sitten samana vuonna pidetyssä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n yleiskokouksessa.

Aloitteen etenemistä kansainvälisillä foorumeilla ovat edistäneet maa- ja metsätalousministeriön ohella myös ulkoministeriö ja Suomen YK:n pysyvä edustusto.

Toistaiseksi suomalainen kasvintuotanto on säästynyt monilta muualla yleisiltä kasvitaudeilta ja -tuholaisilta. Jokaisen harrastepuutarhurista poliittisiin päättäjiin on kuitenkin syytä muistaa, että kasvintuhooja ei kunnioita valtioiden rajoja. Ne saattavat livahtaa maahan muun muassa puisten pakkauslaatikoiden tai taimien mukana.

Lue myös:

Kasvihuonevitsauksen suoja-alueesta luovuttiin – etelänjauhiainen pidetään jatkossa kurissa tavallisilla kasvinsuojelutoimilla

Kiven tuonti Kiinasta voi tuoda mukanaan metsätuholaisen – kuormalavat syyniin

Kasvinterveys

EU-ministerit huolissaan kasvinsuojeluaineiden tulevaisuudesta – Lainsäädäntö torjunta-aineista kiristynyt

EU:n instituutiot ovat lisänneet resurssejaan torjunta-ainelainsäädännön uudistamiseen.
Kari Salonen
Kasvinsuojeluteollisuus ry:n mukaan on arvioitu, että EU:ssa nyt käytössä olevista 224 tehoaineesta 75 poistuu muutaman vuoden sisällä. Suomessa näistä 75:stä on käytössä 36.

Euroopan unionin maatalousministerit osoittivat huolensa kasvinsuojeluaineiden tulevaisuudesta EU:n maatalousneuvoston kokouksessa Brysselissä. Usea ministeri koki tehoaineiden hyväksymisprosessit monimutkaisiksi ja hitaiksi.

Suomea kokouksessa edustanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi korostaneensa maatalousministereiden kokouksessa kasvinsuojeluaineiden vastuullista käyttöä. Suomelle useat EU:ssa kritiikkiä herättäneet kasvinsuojeluaineet ovat tärkeitä.

”Kasvinsuojeluaineiden levityskäytännöillä on merkitystä. Testatuilla välineillä ja koulutetun viljelijän toimesta kasvinsuojeluaineet menevät oikeaan kohteeseen, eivätkä altista niiden käyttäjiä eivätkä saastuta ympäristöä”, ministeri Leppä kertoi.

Euroopan kasvinsuojeluteollisuus ECPA on teettänyt selvityksen, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden kieltäminen olisi Suomelle erityisen haitallista lyhyen kasvukauden takia.

ECPA:n selvityksessä arvioidaan, että aineita voi poistua käytöstä jo seuraavan kahden–neljän vuoden aikana huomattavia määriä.

Tehoaineiden kieltämisillä olisi vaikutusta niin tautien, tuholaisten kuin rikkakasvien torjuntaan. Se aiheuttaisi ongelmia sekä juolavehnän ja hukkakauran että leveälehtisten rikkakasvien torjunnassa.

EU on tiukentanut lainsäädäntöään tehoaineiden hyväksynnässä. Taustalla on muun muassa huoli syöpien lisääntymisestä.

Torjunta-aineiden hyväksymismenettely on herättänyt eriäviä mielipiteitä EU:ssa.

Marraskuussa julkaistu yli sadan eurooppalaisen kansalaisjärjestön allekirjoittama julistus vaatii muutoksia torjunta-aineiden hyväksymismenettelyyn EU:ssa.

Manifesti "Citizens for Science in Pesticide Regulation" sanoo, ettei EU:n pitäisi sallia torjunta-aineita, jos niiden on todettu vaikuttavan haitallisesti ihmisiin, eläimiin tai ympäristöön.

Myös Euroopan parlamentti työskentelee kasvinsuojeluainelainsäädännön parissa.

Europarlamentti on perustanut Pest-komitean tutkimaan torjunta-aineiden lupamenettelyä. Komitea perustettiin glyfosaatin hyväksymismenettelyn jälkeen.

EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan mukaan rikkakasvien torjunnassa käytetty torjunta-aine glyfosaatti ei ole syöpävaarallinen, kun taas Maailman terveysjärjestön mukaan sillä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen.

Myös Euroopan komissio aikoo kehittää elintarviketurvallisuuteen liittyvää tutkimusta.

"Meillä on Euroopan tiukin elintarviketurvallisuus, ja kun tiede menee eteenpäin, avoimuuden vaatimukset kasvavat. Pidän huolta, että elintarvikeketju on mahdollisimman avoin", komissaari Vyter Andriukaitis sanoi aiemmin.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui Brysseliin keskustelemaan kasvinsuojeluaineiden lisäksi maatalouspolitiikan uudistuksesta, Afrikan maaseudusta ja markkinoiden tilanteesta.

Komission mukaan maatalousmarkkinoiden tilanne on vakaa.

"Kotieläinsektorilla ja sokerimarkkinoiden tilanne on kiintiöiden päättymisen jälkeen ollut haasteellinen. Komissio ei näe tällä hetkellä tarvetta erityisille markkinatoimille", maa- ja metsätalousministeriö kertoo.

Lue myös:

EU:n suunnittelemat kasvinsuojeluaineiden kieltämiset aiheuttaisivat valtavat satomenetykset Suomessa

Kasvinterveys

EU kielsi jälleen yhden tehoaineen – Viljojen sienitautien torjunnasta katoaa 13 valmistetta

Suomessa käytössä olevia, propikonatsolia sisältäviä valmisteita ovat muun muassa Tilt ja Stereo.
Kari Salonen
Kasvinsuojeluruiskun suutin.

EU on päättänyt kieltää kasvinsuojeluaineissa käytetyn propikonatsoli-nimisen tehoaineen, tiedottaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Propikonatsolia sisältäviä valmisteita on käytetty pääasiassa viljojen sienitautien torjuntaan tarkoitetuissa kasvinsuojeluaineissa.

Suomessa propikonatsolia sisältäviä valmisteita on tällä hetkellä kasvinsuojeluainerekisterissä 13. Tukes tiedottaa niiden myyntiä ja käyttöä koskevista kielloista ja siirtymäajoista sen jälkeen, kun komissio on julkaissut asetuksen ja se tulee voimaan.

Vuodesta 2004 käytössä olleen propikonatsolin kieltämisestä päätettiin eilen keskiviikkona yksimielisesti Brysselissä pidetyssä viranomaiskokouksessa.

Päätöstä edelsi propikonatsolin vaikutusten uudelleenarviointi, jonka pohjalta Euroopan komissio on päättänyt luokitella tehoaineen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi kategoriaan Repro 1B. Repro 1B -kategorian ainetta ei voida kasvinsuojeluaineasetuksen mukaan hyväksyä kasvinsuojeluainerekisteriin.

Propikonatsolia sisältävien valmisteiden myyntiä ja käyttöä koskevista siirtymäajoista tiedotetaan siinä vaiheessa, kun asetus on julkaistu ja valmisteita kielletään.

Tukesin ylläpitämässä kasvinsuojeluainerekisterissä olevat propikonatsolia sisältävät valmisteet ovat Akopro 490 EC, Armure, Banner Maxx II, Basso, Bolt XL, Bravo Premium, Bumper 25 EC, Maatilan Propikonatsoli, Maatilan Propikonatsoli Duo 2, Menara, Stereo 312.5 EC, Tilt 250 EC ja Zenit 575 EC.

Kasvinterveys

Tukes myönsi uuden hätäluvan gammayökkösen torjuntaan kuminalta

Nyt hyväksytty valmiste on sallittu myös puinnin jälkeiseen torjuntaan.
Saara Lavi
Fastac 50 EC -valmistetta voi nyt käyttää gammayökkösen torjuntaan kuminalla sekä perustamisvuonna että sadonkorjuuvuonna puinnin jälkeen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on jälleen myöntänyt yhdelle uudelle valmisteelle poikkeusluvangammayökkösten (Autographa gamma) toukkien tuhoamiseen viljelyksiltä.

Uuden poikkeusluvam on saanut Fastac 50 EC -valmiste.

Poikkeusluvan perusteella Fastac 50 EC -valmistetta voi käyttää gammayökkösen torjuntaan kuminalla. Valmistetta voi käyttää sekä kylvövuoden torjuntaan että sadonkorjuuvuoden torjuntaan puinnin jälkeen.

Tukes on myöntänyt jo aiemmin poikkeusluvat gammayökkösen torjuntaan neljälle valmisteelle, Avaunt 150 EC:lle, Sumi Alpha 5 FW:lle, Turex 50 WP:lle ja Kestac 50 EC:lle.

"Kaupat ovat myyneet paljon jo aiemmin kasvukaudella poikkeusluvan saaneita valmisteita kirvojen ja rapsikuoriaisten torjuntaan. Siksi valmisteiden saatavuudessa on nyt ongelmia. Koska tarve gammayökkösten toukkien tuhoamiseen on vieläkin akuutti, uusi poikkeuslupa tarvittiin", ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila Tukesista perustelee uutta poikkeuslupaa.

"Lisäksi poikkeusluvan saanutta valmistetta voi käyttää myös sadonkorjuun jälkeen kuminalle."

Fastac 50 EC-valmistetta voi käyttää gammayökkösen torjuntaan myös niillä kasveilla, joilla käyttö on jo aiemmin sallittu. Valmisteelle hyväksytyt käyttökohteet ovat syys- ja kevätvehnä, ruis, ruisvehnä, ohra, kaura, kevät- ja syysrypsi, kevät- ja syysrapsi, herne, pavut, sokeri- ja rehujuurikkaat, peruna, kerä-, kukka- ja parsakaali, keltasipuli eli ruokasipuli, purjo ja mansikka avomaalla, salaatti, tomaatti ja kurkku kasvihuoneessa sekä koristekasvit kasvihuoneessa ja avomaalla.

Tukes hyväksyy Suomessa käytettävät kasvinsuojeluaineet. Kattava listaus hyväksytyistä valmisteista löytyy kasvinsuojeluainerekisteristä. Tukesin nettisivuilla on myös julkaistuna poikkeusluvat ja kaikkien markkinoilla olevien hyväksyttyjen valmisteiden käyttöohjeet.

Tukes muistuttaa, että valmisteiden käytössä tulee ehdottomasti noudattaa käytön rajoituksia.

Kasvinterveys

Gamma-aikuisia on nyt liikkeellä runsaasti – seuraava toukkasukupolvi vielä mahdollinen

Tarkkailua on syytä jatkaa, sanoo Luken erikoistutkija.
Erja Huusela-Veistola
Aikuinen gammayökkönen apilan kukassa.

Suomeen kuuman sään myötä levinneitä gammayökköset ovat nyt kehittyneet aikuisiksi ja niitä on liikkeellä etsimässä ravintoa niin luonnonkukista kuin puutarhakasveista.

Aikuisiksi perhosiksi kehittyneistä gammayökkösistä on tehty paljon havaintoja, mikä on aiheuttanut myös yhteydenottoja Luonnonvarakeskukseen (Luke), kertoo erikoistutkijan Erja Huusela-Veistola.

Välitöntä torjuntatarvetta aikuisten perhosten havaitseminen ei kuitenkaan aiheuta. "Gammayökköstä ei torjuta aikuisena perhosena vaan toukkavaiheessa", Huusela-Veistola korostaa.

Aikuiset yökköset etsivät nyt luonnosta kukkivia mesikasveja. Naaraat käyttävät ravinnokseen mettä, jota ne taas tarvitsevat muniakseen uuden sukupolven.

Seuraavan sukupolven tarkkailu on Huusela-Veistolan mukaan ajankohtaista noin viikon kuluttua.

"Se tosin ei ole varmaa, ehtiikö seuraava sukupolvi kehittyä myöhemmin toukka-asteelle, jossa ne aiheuttavat suurempaa vioitusta."

Tarkkailu on tarpeen sellaisilla lohkoilla, joilla on toukkien ravinnoksi kelpaavia vielä kasvuvaiheessa olevia kasveja, esimerkiksi öljykasveja, härkäpapua ja perunaa. Sen sijaan hernekasvustot ovat jo sellaisessa vaiheessa, että torjunta ei ole niillä enää seuraavan sukupolven aikaan tarpeen.

Kasvinterveys

Varaudu kahukärpästarkkailuun uusilla syysviljoilla

Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.
Erja Huusela-Veistola
Kahukärpäsiä kelta-ansassa.

Aikaista syysviljojen kylvöä on syytä välttää kahukärpäsriskin vuoksi. Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen.

Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa.

Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5–2-lehtiasteella.

Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta.

Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskasta on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Kasvinterveys

Kasvitauteja esiintyy tavallista vähemmän

Viljojen kasvitautioireet ovat parhaimmin tunnistettavissa ennen tuleentumista. Torjunta-ajat ovat pääsääntöisesti ohi.
Kempin toukkien torjuntaan kannattaa käyttää systeemisiä valmisteita, jotta suurta talvehtivaa kantaa ei pääse kehittymään.

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli Jokioisilla. 832 astetta 17.7, kun vertailun 1981–2010 keskiarvo kyseisenä ajankohtana oli 643 astetta.

Kasvukauden tässä vaiheessa on hyvä tehdä havaintoja kasvinsuojelun onnistumisista, kasvustossa esiintyvistä ravinnepuutoksista sekä mahdollista muista vioituksista. Muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelu- ja muita viljelytoimia.

Viljojen kasvitaudit

Viljakasvien kehittyminen on lämpimässä säässä nopeaa. Aikaisimmat ohrakasvustot ovat jo maitotuleentumisvaiheessa. Yleisesti kasvitauteja esiintyy normaalia vähemmän.

Viljojen kasvitautioireet ovat parhaimmin tunnistettavissa ennen tuleentumista. Torjunta-ajat ovat pääsääntöisesti ohi myöhään orastuneita kasvustoja lukuun ottamatta.

Härmää ja ruostetta

Lehtilaikkutaudeista ohran tyvi- ja lehtilaikku sekä vehnän pistelaikku ovat hyötyneet lämpimästä säästä. Ilmalevintäiset härmä ja ruskearuoste ovat lisääntyneet alttiissa lajikkeissa.

Siemenlevintäiset nokitaudit ovat parhaimmin nähtävissä nyt, kun noki-itiöit eivät ole vielä täysin huuhtoutuneet tai tuulen mukana lentäneet lapakosta. Lentonokea esiintyy eri lajikkeissa myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa.

Tähkä- ja vehnässääsken tarkkailu jatkuu vehnän kukintavaiheeseen saakka. Muuten tuhoeläintilanne on rauhoittunut. Kirvoja löytyy enää vain muutamilta lohkoilta ja kasvustoista on paljon kirvojen luontaisia vihollisia.

Paikoin on havaittu meillä satunnaisesti havaittujen kasvintuhoojien kuten miinaajakärpäsen vioituksia. Kirvojen levittämän kääpiökasvuviroosin oireet näkyvät laikuittain kasvustoissa.

Kukkivaa rypsiä ei torjuta

Rapsikuoriais- ja kaalikoitarkkailu on ajankohtaista enää vain erittäin myöhäisissä kevät­öljykasvikasvustoissa, jotka eivät vielä kuki. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua tiaklopridi- ja asetamipridivalmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai tau-fluvalinaatti-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella kello 21–6.

Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua enää millään valmisteella.

Kääriäisen lento hiipuu

Hernekääriäisen lento alkaa olla ohi Etelä-Suomessa. Hernekääriäisen esiintymisessä ja kasvustojen kasvuvaiheessa on kuitenkin alueellista ja lohkokohtaista vaihtelua.

Torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisen feromonipyydystarkkailun perusteella. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella kello 21–6.

Pikkukaalikärpäsen lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan toinen lento on alkamassa tällä viikolla Keski-Suomen pohjoisosia myöten. Ensi viikolla lentohuippu saavutetaan maan eteläosissa.

Kaaliperhosen tai kaaliyökkösen toukkia saattaa esiintyä kaalikasveilla.

Moniruokaisia gammayökkösen toukkia on tavattu useilla eri vihanneskasveilla.

Kaalikasvit ja porkkana

Porkkanakempin lento on ollut edelleen vilkasta tämän viikon alussa. Lento saattaa jatkua vielä ensi viikollakin, koska sää näyttää jatkuvan lämpimänä.

Porkkanan kasvussa on suuria vaihteluita eri lohkojen välillä. Pienimmät myöhään itäneet porkkanat ovat edelleen herkästi vioittuvissa kasvuvaiheissa, ja saattavat vaatia torjuntatoimia. Kempin toukkien torjuntaan kannattaa käyttää systeemisiä valmisteita, jotta suurta talvehtivaa kantaa ei pääse kehittymään.

Lämpösummapohjaisen ennusteen mukaan porkkanakärpäsen toinen lento on alkanut ja ulottuu Etelä-Suomessa jo Tampereen korkeudelle saakka. Lämpösumman kertyessä nyt nopeasti eteläisimmissä osissa lentohuippu on käsillä todennäköisesti jo ensiviikolla.

Lisätietoa: www.luke.fi/kasper

Kasvinterveys

Tähkäsääskeä syytä tarkkailla vehnällä kukintaan saakka

Riski suurin pelloilla, joilla ollut useana vuonna vehnää.
Erja Huusela-Veistola
Tähkäsääski

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu jatkuu vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Riski on suurin lohkoilla, joilla on viljelty useana vuonna vehnää.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää.

Rapsikuoriaistarkkailua syytä jatkaa ennen kukintaa

Kuivuus aiheuttanut viljoille tyvitauteja

Kuminanrengaspunkin vioitukset alkavat näkyä