Maatalous

Kesä ollut idässä ja pohjoisessa kylmempi kuin katovuonna 1987 – viljojen ehtiminen puintikuntoon epävarmaa

”Täytyy vain toivoa lämmintä syksyä”, sanoo Luken erityisasiantuntija.
Iines Vikiö
Lämpösumma paljastaa, että kesä on ollut poikkeuksellisen kolea Pohjois-Savossa.

Kuluva kesä on ollut poikkeuksellisen viileä koko maassa. Kasvukauden etenemistä kuvaavaa lämpösummaa on kertynyt ennätyksellisen vähän Maaningalla ja Ruukissa, joissa ollaan muutama päivä jäljessä jopa katovuotta 1987.

Jokioisilla tilanne on aavistuksen parempi. Lämpösummassa ollaan muutama päivä edellä katovuotta 1987, mutta saman verran jäljessä vuotta 2015. Korjuuaika siirtyy joka tapauksessa pitkälle syksyyn. Syyskuun puolivälissä 2015 oli vasta puolet viljoista puitu.

”Täytyy vain toivoa lämmintä ja pitkää syksyä”, toteaa erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola Lukelta Ruukista.

Joki-Tokolan mukaan kevään kylvöt viivästyivät Pohjois-Pohjanmaalla ja ehkä puolet viljoista kylvettiin kesäkuun puolella. Kun tähän lisätään kylmä kesä, viljojen ehtiminen puintikuntoon on epävarmaa.

Sama näkyy luonnossa. Koivut ovat kesäisen vihreitä, kun yleensä elokuun alussa lehtiä alkaa kellastua.

”Tällä korkeudella syksyn ensimmäiset yöhallat osuvat usein elokuun alkuun. Vaikka viljat ovat reheviä, jyvän kehitys on vasta alkamassa. Halla tekisi pahaa jälkeä sadolle.”

Joki-Tokolan mukaan viljelijöiden kannattaa miettiä vaihtoehtoja puinnille. Murskesäilöntä ja kokoviljana korjaaminen ovat varteenotettavia vaihtoehtoja varsinkin, jos rehu käytetään omalla tilalla.

Puintien viivästyminen nostaa joka tapauksessa kuivauskuluja ja korjuu on myös epävarmaa, kun päivät lyhenevät ja puintikelejä on vain vähän.

Takana on useita suotuisia vuosia ja rypsin ja kevätvehnän viljely on yleistynyt Oulun korkeudelle saakka. Muutoinkin on saatettu suosia satoisia ja myöhäisiä lajikkeita. Miten niille nyt käy, Joki-Tokola arvuuttelee.

Maaningan tutkimusasemalla korjattiin viime viikolla toista säilörehusatoa. Niittämään lähdettiin turhan varhain, mutta koepelloilta halutaan ottaa kolmas sato, kertoo tutkija Maarit Hyrkäs Lukelta Maaningalta.

Ammattiviljelijät ovat vielä odottaneet toista niittoa. Kovin pitkälle ei voi odottaa, jos pelloilta aiotaan korjata kolmas sato, Hyrkäs miettii.

Joki-Tokolan mukaan Oulun seudulla on kipuiltu kahden ja kolmen nurmen niiton välillä. Tänä vuonna tuskin kolmatta satoa saadaan. Vaikka syksy olisi lämmin, valoa ei enää riitä nurmen kasvuun eivätkä pellot välttämättä kanna koneita, kun nurmen kasvu tyrehtyy.

Kylmä kevät näkyy Jokioisten pelloilla ja kasvustot ovat pari viikkoa myöhässä, ehkä ylikin.

Luken erityisasiantuntijan Ilkka Sipilän mukaan syys­vehnät kasvoivat keväällä sittenkin tyydyttävästi, mutta nurmet ovat varttuneet hitaasti.

Viljojen valmistumista on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, mutta myöhäiseksi menee joka tapauksessa, Sipilä sanoo.

Lämpösumma perustuu Ilmatieteen laitoksen mittauksiin. Lämpösummaa alkaa kertyä, kun päivän keskilämpötila ylittää pysyvästi viisi astetta. Sen jälkeen lasketaan yhteen keskilämpötilasta viiden asteen yli menevä osa.

Kevät oli poikkeuksellisen viileä, sillä Maaningalla ja Ruukissa kasvukausi alkoi virallisesti vasta toukokuun puoli­välissä. Jokioisillakin lämpösummaa kertyi hyvin vähän toukokuun alkupäivinä.

Vuonna 2015 alkukesä oli myös viileä ja sitä jatkui elokuun puoleenväliin saakka. Sen jälkeen sää lämpeni ja lämmintä riitti aina syyskuun loppuun saakka.

Loppukirin ansiosta lämpösummassa yllettiin lähelle pitkän ajan keskiarvoja, kun vielä elokuun puolivälissä oltiin lähes kaksi viikkoa jäljessä.

Lue lisää

Turvemailta pelastus

Palkittu matkailutila on yksinkertaistanut palveluitaan ja suhtautuu rauhallisesti koronaan: ”Olemme maatilamatkailukohde ja tiedämme, että maatiloilla on katovuosia ollut ennenkin"

Varsinais-Suomi pui katovuoden satoa – "Monilla tiloilla mietitään nyt, millä tuotantopanokset ostetaan"

Huono satovuosi iskee kovaa sikatiloihin – ”Tilanteen kärjistyminen voi johtaa siihen, että rakennemuutos tapahtuu väkivaltaisesti"