Maatalous

Kesällä ahkeroidaan, jouluna uhkaa lomautus – puutarhuriopiskelijat valmistautuvat vaihtelevaan työelämään

Maatalous 07.02.2017

Lepaalla puutarhuri­opiskelijat voivat opetella muun muassa golfkentän hoitamista. Valmistumisen jälkeen riittää töitä, ainakin määräaikaisesti.


Jaana Kankaanpää
Jami Seppälä (vas.), Tuomo Arkke, Oskar Ylöstalo ja Nora Nikkinen opettelevat Lepaalla muun muassa leikkureiden huoltoa.

Lepaa Golfin väylät ovat valkoisen lumen peittämät, mutta läheisessä konehallissa on käännetty ajatukset jo kohti vihreitä nurmia.

Hämeen ammatti-instituutissa viheralan puutarhurin tutkintoa suorittavat opettelevat huoltamaan leikkureita, joilla nurmi saadaan vastaamaan vaativimmankin golffarin toiveita.

”Ensimmäinen ero urheilunurmilla ja tavallisilla nurmilla on työväline. Kun tulemme puistosta pois, työ on tarkempaa. Golfkentällä on alueita, jotka leikataan päivittäin kolmen millin leikkauskorkeudella”, lehtori Petteri Lehmuskoski kertoo.

Suurimmaksi osaksi toisen vuoden opiskelijoista koostuvan ryhmän on tehtävä kausihuolto kevään aikana kaikille hallissa oleville laitteille. Näin ensimmäisellä tunnilla irrotetaan leikkureiden teriä, jotka ovat päässeet tylsymään ennen lumien tuloa.

Hämeen ammatti-instituutin puutarha- ja viheralan koulutus järjestetään Hattulan Lepaalla, alle 20 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta.

Joka toinen vuosi alkaa puutarhatuotannon koulutus. Ensi syksynä on taas vuorossa viheralan koulutus, jossa voi opiskella myös urheilunurmien hoitoa.

Viheralan puutarhuri voi tehdä töitä esimerkiksi kaupungeille, kunnille, seurakunnille tai kiinteistöpuolella. Myös viherrakentaminen ja asiakaspalvelu- sekä neuvontatyöt luonnistuvat.

”Töitä löytyy kyllä halukkaille, mutta vakinaisia työpaikkoja ei ole kauheasti tällä alalla”, Lehmus­koski harmittelee.

Puutarhureille kiireisin aika vuodesta on maan sulamisesta syystöihin asti. Talvella on hiljaisempaa, vaikka töitä tehdään esimerkiksi kasvihuoneissa vuoden ympäri.

”Monet kaverini ovat lomautettuina hiljaisina aikoina. Minulle henkilökohtaisesti sopisi se, että tekisin töitä yhdeksän kuukautta vuodesta ja lomailisin loput”, puutarhuriksi opiskeleva ja jo alan töitä tekevä Oskar Ylöstalo sanoo.

Petteri Lehmuskosken mukaan Lepaalla on ollut viime vuosina vaikeuksia saada nuorisokoulutuksen puolelle täysiä ryhmiä puutarhuriksi halajavia. Linja ei ole kuitenkaan lakkautusuhan alla.

Nuorisopuolen ryhmiä täytetään aikuisopiskelijoilla, mutta mukana on myös suoraan peruskoulusta Lepaalle ponnistavia, kuten viime syksynä opintonsa aloittanut Jami Seppälä.

”Olin tet-harjoittelussa puutarhakaupassa, ja sain siitä idean lähteä tälle alalle. Haluaisin työskennellä puutarhamyymälässä tai puistonhoitajana”, Seppälä kertoo.

Nora Nikkinen päätyi puolestaan puutarhurin polulle syksyllä 2015, kun lukio ei tuntunutkaan omalta. Kaverin suositeltua Lepaata jäivät myös suunnitelmat lähihoitajan koulutuksesta.

”Mieluummin teen töitä täällä kuin jossain toimistossa, josta ei pääse ulos ollenkaan”, Nikkinen sanoo.

Sekä Nikkinen että Seppälä asuvat ilmaiseksi koulun asuntolassa viikot ja käyvät viikonloppuisin kotona. He saavat myös kolme ilmaista ateriaa päivässä.

Nuoret puutarhurit odottavat jo innolla kevättä ja luokkahuoneiden jäämistä taakse. Kunhan maa on sulanut, on suurin osa opetuksesta ulkona, ja sehän sopii puutarhureille. Monien opiskelijoiden mielestä parasta ovat juuri ylläpitotyöt kuten nurmikon ajaminen.

Lukuvuoden lopuksi Jami Seppälä pääsee myös ensimmäisille työssäoppimisjaksoilleen.

”Meillä on yhteensä työssä­oppimista viisitoista viikkoa putkeen. Siinä ei ehdi tehdä kesätöitä, kun lomaa on vain kaksi tai kolme viikkoa”, Seppälä sanoo.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT