Maatalous

"Keski-Pohjanmaa on kuin pieni Tanska" – kokoaan suurempi raaka-aineaitta

MTK-Keski-Pohjanmaan alue tuottaa muun muassa ruokaperunaa reilusti yli oman tarpeen.
Esko Keski-Vähälä
Mäkelän perunatalo pakkaa perunaa pääasiassa kahden kilon pusseihin, joita Kimmo Mäkelällä on sylissä. Taustalla Teemu Niemi pakkaa Lidlille lähteviä laatikoita.

Perunan parissa työskentely ei vaikuta kovin vastenmieliseltä, jos tapaa ruokaperunaa viljelevän ja pakkaavan Kimmo Mäkelän.

Hän on yksi MTK-Keski-Pohjanmaan nuorista aktiiviviljelijöistä, jotka katsovat luottavaisesti eteenpäin ja uskovat tekemiseensä.

Mäkelä kuuluu vanhempiensa kanssa maatalousyhtymään, joka viljelee Himangan Hillilässä ruokaperunaa. Perhe pyörittää myös pakkaamoyritystä, joka pussittaa kahdeksan sopimusviljelijän perunat.

"Hillilän alueen maalaji sopii erittäin hyvin perunanviljelyyn", Mäkelä kertoo.

Mäkelöillä viljelyksessä on 106 hehtaaria, josta ruokaperunaa noin 65 hehtaarilla ja loppuosalla kiertoviljelykasveja, pääasiassa nurmea.

Rakennemuutos on koetellut Keski-Pohjanmaata kuten muutakin maata.

"20 vuotta sitten melkein joka tila myi ja pakkasi omat perunat", Mäkelä kuvailee.

Mäkelän tilalla ensimmäinen perunavarasto rakennettiin vuonna 1959. Vuonna 1979 lehmistä luovuttiin ja keskityttiin perunaan.

MTK-Keski-Pohjanmaan tuottajaliiton alueella on viitisenkymmentä puhtaasti perunasta elantonsa saavaa tilaa. Pinta-alallisesti perunanviljely on alueella suhteellisen pientä, mutta koko maan tasolla osuus on suuri.

Kalajoki on Suomen toiseksi suurin ruokaperunantuottajakunta Kristiinankaupungin jälkeen, Mäkelä kertoo.

Suurin tuotantosuunta tuottajaliiton alueella on maito, seuraavaksi naudanliha. Alueella on muutamia isoja sikapitäjiä, jotka kasvattavat myös maakunnan sianlihan tuotannon osuutta maan tuotannosta.

Liiton toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki kuvailee maakuntaa "pieneksi Tanskaksi tai Hollanniksi" – pinta-alaltaan pieni alue ruokkii huomattavan osan suomalaisten suista.

Yli 11 prosenttia maidontuotannon tuloista tulee piskuiselta Keski-Pohjanmaalta.

Merkittävää on myös turkistuotanto. Jyringin mukaan neljännes suomalaisten tuottamista nahoista tulee Keski-Pohjanmaalta. Kaikki turkistilat eivät ole MTK:n jäseniä.

Mäkelän perunatalo pakkaa perunaa, joka menee koko maahan pohjoisinta Lappia myöten.

Pakkaamossa on kolme vakituista työntekijää ympäri vuoden. Pelloilla avustaa nostoaikaan sesonkityöntekijöitä.

Viljely ja yrittäjyys pitävät 34-vuotiaan Mäkelän kiireisenä. Talvella hän ehtii nipin napin lähteä perheineen Lappiin hiihtolomalle, mutta kesällä maisemista ei passaa olla pois paria päivää pidempään.

"Viiden viime vuoden aikana pakkaamoa on automatisoitu paljon. Olemme investoineet uuteen pakkauslinjaan", Mäkelä kertoo.

Pakkaamo käsittelee noin viisi miljoonaa kiloa perunaa vuodessa. Yrittäjä pyrkii tehostamaan toimintaa yhä edelleen.

Perunanviljelykin vaatii jatkuvasti tehostamista. Perusasiat, kuten salaojitus ja kastelu, pitää olla kunnossa.

"Pitäisi pystyä vastaamaan eurooppalaiseen tuotantoon. Täällä lämpösumma on pieni, emmekä pääse samoihin hehtaarisatoihin. Kasvatusaika on hektinen. Kaiken pitää onnistua", Mäkelä painottaa.

Viennin varaan Mäkelät eivät ole laskeneet, mutta koko peruna-alaa auttaisi, jos vientikielto Venäjälle purkautuisi.

Lue lisää

"Elintarviketeollisuus alkaa nähdä puutetta vuonna 2023" – jos maatalouden kustannusten ja tuottojen suhde ei korjaannu

Pääministerille terveiset MTK-liitosta: Nyt ei ole aika mennä baariin – "Vaan ihan karjatilallisen tavoin olla seitsemänä päivänä viikossa aamukuudelta täydessä kunnossa hoitamaan työnsä"

Tuottajilta hätähuuto: Perunan tuottajahinta laskee kustannusten noustessa – tuotannon jatko vaarassa

Perunavarastot ovat nyt poikkeuksellisen pienet – hinta silti alhaalla, kasvis- ja perunakauppaan liittyvät kilpailutukset yksi mahdollinen syy