Maatalous

Kierrätyslannoite haastaa säkkitavaran - oltava kustannustehokasta, muuten ei kelpaa

Ajan puutteessa viljatiloilla on suuri houkutus pitäytyä tutuissa lannoitteissa.
Kari Salonen
Jukka Lehtimäen pellolle levitettiin Joutsenon sellutehtaalta tuotua sammutettua kalkkia.

Pukkilalaisen viljelijän Jukka Lehtimäen pellolle levitettiin viime viikolla rakennekalkkia, joka on peräisin Joutsenon sellutehtaan suljetusta kemikaalikierrosta. Jos kalkille ei olisi ollut käyttöä pellon kalkitsemisessa, se olisi pahimmillaan päätynyt kaatopaikalle.

Lehtimäki päätyi rakennekalkkiin sekä käytännön syistä että taloudellisin perustein.

”Kalkituksesta on tullut säästettyä jo pidemmän aikaa, mikä on vetänyt pellon pH:ta huonompaan suuntaan. Laskeskelin, että happamuus on alkanut jo vaikuttaa satoon”, Lehtimäki kertoo.

”Viljatilalla on pakko tällä hetkellä olla kustannustehokas ja yrittää löytää halvalla hyvää.”

Lehtimäki ryhtyi vertailemaan kalkin tarjoajia näiden nettisivujen perusteella ja löysi sieltä Soilfoodin valikoimassa olevan rakennekalkin. Siihen hän päätyi vertailemalla sekä hintaa että sen vastineeksi saatavaa tehoa ja vaikutusta.

”Näillä seuduilla pellot ovat savimaita, joten se on vain iso plussa, jos pH:n noston ohessa tuotteella on vielä rakennevaikutustakin.”

Rakennekalkkia levitettiin yhteensä 70 tonnia 16 hehtaarille. Käsittelyn jälkeen lohkot muokattiin lähes kokonaan lautasmuokkaimella.

”Vähän täytyi jättää kasvipeitteisyysprosenttien täyttämiseksi sängelle”, Lehtimäki toteaa ja lisää, että muokkaamatta jääneeltä alalta voi sitten seurata, miten rakennekalkitus todellisuudessa vaikuttaa.

Ohjeiden mukaan rakennekalkittu pelto pitää muokata mahdollisimman pian käsittelyn jälkeen, jotta käsittelystä saadaan irti sen tarjoama hyöty. Ensi vuonna kalkituille pelloille on tarkoitus kylvää joko vehnää tai kauraa sekä härkäpapua.

Kierrätysravinteita Lehtimäki pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana.

”Uskon, että näille on kyllä tilausta.”

Viljatiloilla houkutus säkkilannoitteen käyttöön on kuitenkin voimakas.

”Ajankäyttöä on pakko miettiä tarkasti, kun useimmiten ollaan viljelyn lisäksi töissä tilan ulkopuolella.”

Myös kierrätysravinteiden hinnoittelussa täytyy hänen mielestään olla oikeudenmukainen.

”Kun tuotteiden raaka-aine on joko ilmasta tai sen vastaanottamisesta on jopa maksettu, niiden markkinoijat eivät saa ruveta ahneeksi. Kierrätysravinteiden käytön pitää olla kannattavaa myös viljelijälle.”

Lue lisää:

Sellutehtaan ylijäämäkalkki kiertää pellolle maanparanteeksi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luomuviljelijää kiinnostaa kasvisperäinen lannoite – kysyntä lisääntyy

Kalkitusurakoitsija joutuu seuraamaan tarkkaan lumitilannetta: "Puoli metriä alkaa olla tietty raja näihin hommiin"

Kipsi, kuidut, biohiili, rakennekalkki – hyötyjä vai huuhaata pellolla?