Maatalous

Kriisituki voi rikkoa tilojen yhdenvertaisuutta: "Maksuperusteet on haettu keinotekoisilla laskentamenetelmillä"

Maatalous 22.10.2016

Kaikki viljelijät kohtaavat hintariskit, mutta vain vieraalla pääomalla toimivat viljelijät saavat tukea, pohtii Luonnonvarakeskuksen professori Sami Myyrä. EU:n ja Suomen kriisituista puuttuu suunnitelmallisuus.


Jaana
Traktorimarssi sai mielenosoittajajoukon liikkeelle maaliskuussa.

Suomen ja EU:n maataloudelle tänä vuonna myöntämät kriisituet ovat kaikkea muuta kuin suunnitelmallisia, sanoo professori Sami Myyrä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

"Suomessa kriisipaketin maksuperusteet on haettu keinotekoisilla jälkikäteen tehdyillä laskentamenetelmillä vieraan pääoman määrästä", Myyrä viittaa velkaisille maatiloille suunnattuun tukeen.

Suunnitelmallisissa riskienhallintamenetelmissä sen sijaan sovittaisiin etukäteen menetelmän soveltamisesta ja maksuperusteista.

Myyrä katsoo, että vieraan pääoman määrään perustuvat riskinhallintamenetelmät ja tuet voivat rikkoa viljelijöiden yhdenvertaisuutta.

"Kaikki viljelijät kohtaavat markkinoilta tulevat hintariskit, mutta vain vieraalla pääomalla toimivat viljelijät saavat yhteiskunnalta riskienhallintaan liittyvää tukea."

"Lopulta tuki mitä ilmeisimmin valuu rahoituslaitoksille, vaikuttamatta mitenkään viljelijöiden kohtaamiin tuotanto- tai markkinariskeihin."

EU:n 500 miljoonan euron kriisipaketti ei poikkea kooltaan tavallisen vuoden katastrofiohjelmista.

Siten Myyrä katsoo, että viljelijöiden keväällä ympäri Eurooppaa järjestämillä protesteilla ei ollut mitään vaikutusta EU:n normaaliin vuotuiseen kriisitukeen.

Viljelijöiden mielenilmauksissa viesti oli, että maatalouden kannattavuus on juuri nyt heikompi kuin koskaan ja tukea tarvitaan erityisesti juuri nyt.

Viljelijöiden vaatimuksesta tuen pitäisi olla talouden suhdanteet huomioon ottavaa eli niin sanotusti suhdannepoliittista tukea.

"Periaatteellinen kysymys on, onko suhdanteiden mukaan jaksotettu tukieuro viljelijälle arvokkaampi kuin suhdanteista riippumattomana tasaisena tukena jaettu tukieuro, kun molemmissa tukijärjestelmissä tukien yhteissumma on sama", Myyrä pohtii.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuudesta perjantaina.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT