Kun joutsen ei enää viehätä
”En ole luonnonsuojelua vastaan, mutta ylisuojelua kylläkin. Laulujoutsen on ylisuojeltu. Siitä on haittaa maataloudelle. Mielestäni joutsenen metsästäminen tulisi sallia”, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola perustelee maanantain Helsingin Sanomissa ollutta mielipidekirjoitustaan.
Laulujoutsenia (yht 52) laiduntamassa nurmella heinäpellolla
”Uljas kansallislintumme ei enää viehätä sotkuisella pellolla. Kanta on runsastunut paikoin sietämättömäksi. Esimerkiksi Siikajoen Karinrannassa laskettiin viime vuonna 2 700 joutsenta”, Liisa Pietola sanoo.
Pietolan mukaan laulujoutsenet ovat syöneet kymmeniä hehtaareja viljapeltoja. Etenkin uudet nurmet ovat niiden herkkua.
”Joutsenen aiheuttamat vahingot eivät kuulu satovahinkolain määrittämiin, lähinnä säätilasta johtuviin sadon menetyksiin”, Pietola harmittelee.
Rauhoitettujen lintujen massaesiintymät, kasvustojen syöminen ja ulostaminen ovat kehittyneet kohtuuttomaksi haitaksi kymmenen viimeisen vuoden aikana. Hanhi on haitta, mutta paljon pahempi vitsaus on laulujoutsen.
”Kyse ei ole vain rahasta ja elinkeinosta vaan myös hygieniasta. Etenkin pelloilla, jotka on tarkoitettu ruuantuotantoon eikä lintujen laiduntamiseen viljelijän kustannuksella”, Pietola sanoo.
Pietola uskoo saavansa kirjoituksestaan negatiivista palautetta, kun hän on uskaltanut puuttua asian ytimeen.
”Uljas kansallislintumme ei enää viehätä sotkuisella pellolla. Kanta on runsastunut paikoin sietämättömäksi. Esimerkiksi Siikajoen Karinrannassa laskettiin viime vuonna 2 700 joutsenta”, Liisa Pietola sanoo.
Pietolan mukaan laulujoutsenet ovat syöneet kymmeniä hehtaareja viljapeltoja. Etenkin uudet nurmet ovat niiden herkkua.
Haluatko jatkaa lukemista?
Olet lukenut 3/3 ilmaista artikkelia viikossa.
Lehden tilaaja,
ota digi käyttöön.
Haluatko jatkaa lukemista?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
