Maatalous

Liha saa pian liikennevalot – Ruotsissa suomalaiselle kananmunalle näytetään keltaista valoa

Maatalous 03.11.2016

WWF Suomi tekee lihaopasta. MTK:n ympäristöjohtaja toivoo, että oppaan suunnittelussa otetaan huomioon Suomen erityispiirteet.


Jukka Pasonen
Lihaoppaassa eri lihatyypit luokitellaan liikennevaloin joko vihreisiin (kohtuudella), keltaisiin (harkittaviin) tai punaisiin (vältettäviin).

Lihojen ympäristövaikutusten arviointiin on pian tarjolla opas.

WWF Suomen ensi vuoden puolella julkaisema lihaopas on kuluttajille ja esimerkiksi kaupoille sekä ravintoloille suunnattu työkalu lihan ympäristövaikutusten arviointiin.

WWF Ruotsilla on lihaopas jo käytössä. Esimerkiksi suomalaiset kananmunat on siinä merkitty keltaisella valolla. Syy merkintään on Ruotsia heikompi eläinsuojelulainsäädäntö. Myös EU-alueelta tuodun luomulihan käyttöä kehotetaan harkitsemaan: esimerkiksi EU-alueelta tuotu luomulammas saa keltaista valoa.

”Oppaamme perustuu Ruotsin oppaaseen, mutta identtinen se ei tule olemaan”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.

Tavoite on hillitä lihantuotannon ympäristövaikutuksia. Oppaan taustalla on muun muassa tutkimus, jonka mukaan vähentämällä eläin­peräisten tuotteiden kulutusta puoleen EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät 25–40 prosenttia.

Itämeren alueella lihan kulutuksen kasvu halutaan pysäyttää viiden vuoden sisällä. ”Ympäristön kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kulutuksemme muuttuu kohti kasviksia ja kotimaista luonnonkalaa suosivaa ruokavaliota”, Höynälänmaa sanoo. Uudenmaan elykeskus on myöntänyt opasta taustoittavalle hankkeelle avustusmäärärahaa 77 000 euroa.

WWF:n lihaopasta on laadittu kuuntelemalla eri sidosryhmiä. Mukana on ollut tutkijoita ja tutkimuslaitoksia, mutta tarkemmin niitä ei nimetä. ”Olemme pyrkineet pitämään keskustelut vapaamuotoisina”, Höynälänmaa mainitsee. Yksi kuunneltavista tahoista on ollut MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Pietolan mukaan iso puute on siinä, että ympäristövaikutusten arvioinnista puuttuu hänen mukaansa keskeisiä kriteereitä. Tekeillä olevassa oppaassa arvioidaan nyt eri lihatyyppien vaikutusta rehevöitymiseen, luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja torjunta-aineiden käyttöön.

Lihaoppaassa ei kuitenkaan huomioida lihatyypin vaikutusta veden kulutukseen, eläinten hyvinvointiin ja antibioottien käyttöön – ainakaan toistaiseksi. Oppaan taustalla olevat tutkimukset ovat kansainvälisiä, jotka eivät Pietolan mukaan ota Suomen erityispiirteitä huomioon. ”Suomessa lihantuotanto on maidontuotannon sivutuote, jossa kasvihuonekaasupäästöt ovat vain kymmenesosan eteläamerikkalaisen pihvikarjan päästöistä”, Pietola sanoo.

Pietolan laskelmien mukaan nurmikasvustot sitovat hiiltä moninkertaisen määrän suomalaisen karjan tuottamiin metaanipäästöihin verrattuna. Hän toivookin, että kriteerit otetaan huomioon ennen julkaisua ja vastuullinen kulutus ohjataan oikeaan suuntaan. Hän myös toivoo, että kasviproteiinien erotteluun löytyisi sävyjä. Tällä hetkellä kaikki kasviproteiinit alkuperästä riippumatta saavat oppaalta vihreää valoa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT