Maatalous

Lukijalta: Ylimääräisestä lampaasta on rangaistu jo 1940-luvulla

Maatalous 19.07.2016

Lukija hakee perspektiiviä byrokratiaongelmiin sodanjälkeisestä Suomesta.


Lari Lievonen
Lampaisiin on aiemminkin liittynyt byrokratiaa.

Hallintonotaari Jouni Koskela kertoo kirjoituksessaan, että lampaista on ennenkin sakotettu. Hän tekee vertauksen vuoteen 1946, kun sodan jälkeen elettiin poikkeuksellisia aikoja.

Ruuantuotanto ja siihen liittyvä kansan huoltovarmuus haluttiin turvata ja pitää mustan pörssin kauppa kurissa. Voimassa oli muun muassa valtioneuvoston päätös lihan säännöstelystä.

Karjan haltijat joutuivat kuukausittain tekemään tilityslomakkeet, joita kansanhuoltolautakunta sekä valvoi että tarkasti. Aluetarkastajat kävivät tiloilla tarkastamassa ilmoitusten paikkansapitävyyttä. Näistä käynneistään he laativat karjanlaskentapöytäkirjat.

"Kevättalvella 1946 aluetarkastaja kiersi Hämeenkyrön Kintuksessa ja kävi myös isäni, silloin vielä poikamiesisäntä, omistamalla tilalla. Helmikuun karjantilityslomakkeen oli täyttänyt talossa asunut isäni nuorempi sisar, joka oli hoitanut taloutta myös sen viiden vuoden aikana, kun isäni aseellisesti puolusti isänmaata Karjalan kannaksella.

Tarkastaja totesi karjan määrän muuten täsmäävän, mutta yli 1-vuotiaita lampaita oli yksi liikaa. Ylimääräisen lampaan elopainoksi oli todettu 20 kg ja sen arvoksi 500 markkaa.

Isäni oli joutunut Hämeenkyrön nimismiespiiriin kuulusteluihin. Selitykseksi ei kelvannut, että kyseessä olisi ollut talon vaarin ”moonaan” kuulunut lammas. Sakkoa tuli yli kaksinkertainen määrä lampaan arvoon verrattuna.

Aluetarkastaja oli käynyt myös naapuritilalla, sankarivainajana kaatuneen setäni leskellä. Sielläkin oli ollut yksi lammas liikaa. Sakko oli samansuuruinen."

Lue koko mielipidekirjoitus

Lue lisää

Karitsat "elivät" kaksi päivää teurastuksen jälkeen – Tuet jäivät saamatta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT