Maatalous

Maailman viljelijät haluavat vähentää antibioottien käyttöä

Eläintautijärjestön johtaja kannustaa viljelijöitä ja eläinlääkäreitä kehittämään lääkkeettömämpää tuotantoa yhdessä.
Sari Gustafsson
Jean-Philippe Dop toi Maailman tautijärjestön terveiset Helsinkiin kokoontuneille maailman tuottajille. ”Antibiootteja tulisi käyttää vain eläinlääkärin määräyksestä eläimillä todettujen sairauksien hoitoon, ei ennalta ehkäisemään”, hän painotti.

Maailman tuottajajärjestö WFO haluaa vähentää antibioottien ennaltaehkäisevää käyttöä tuntuvasti kotieläintuotannossa, jotta elämän kannalta keskeisten lääkkeiden käyttökelpoisuus voidaan varmistaa.

On selvää, että kaikki haluavat vastuullisempaa antibioottien käyttöä, sanoo Belgian tuottajajärjestön Boerenbondin eläinlääkinnän asiantuntija Koen Mintiens, joka toimii myös WFO:n kotieläintyö­ryhmän sihteerinä.

Asia herätti maanantaina Helsingissä vilkasta keskustelua.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio esitteli suomalaista antibiootitonta toimintamallia.

Mintiensin mukaan tilanne on hyvin jakautunut. Euroopassa ja muualla teollisuusmaissa antibiootteja käytetään Pohjoismaita lukuun ottamatta aivan liikaa.

Afrikassa taas eläinlääkäreitä ei ole riittävästi. ”Viljelijät ostavat antibiootteja, mistä saavat. He käyttävät niitä oman tietämyksensä varassa, mikä johtaa väärään käyttöön, kun taudinmääritys puuttuu.”

Kummankin yhteisenä seurauksena on antibioottien vastustuskyvyn nopea hupeneminen.

Maailman eläintautijärjestön OIE:n varapääjohtaja Jean-Philippe Dop painotti maanantaina viljelijöille näiden keskeistä roolia antibiootti­resistenssin selättämisessä.

”Antibioottien käytön pitäisi olla eläinlääkärien hallussa.”

Niin Dop kuin Mintiens toivovat, että viljelijät ja eläinlääkärit ryhtyisivät yhdessä miettimään tapoja, joilla eläinten terveydestä huolehditaan kehittämällä hygieniaa ja muita tuotantotapoja.

WFO hyväksyi kotieläintuotantoa koskevan peruslinjauksen tiistaina. Antibioottiresistenssin suhteen työtä jatketaan kotieläintyöryhmässä.

Dopin mukaan toinen merkittävä eläinten terveyden ponnistus on kitkeä pienten märehtijöiden PPR-rutto. Lampailla ja vuohilla esiintyvä tauti on levinnyt 70 maahan Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.

Siitä kärsivät nimenomaan maaseudun köyhät perheet, joille lampaiden ja vuohien liha on tärkeä ravinnonlähde, Dop sanoi.

Maailman tuottajat ovat Suomessa koolla neljän päivän ajan.

Puheenjohtajaksi valittiin eteläafrikkalainen Theo de Jager, joka voitti toisella kierroksella niukasti sveitsiläisen Fritz Glauserin.

Tiistaina hyväksyttiin kaikki sektorit kattava strategia. Tavoitteena on vahvistaa järjestön asemaa kansainvälisiä sopimuksia neuvotellessa, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ruuantuotannon lisäämisessä.

Nämä kaksi teemaa korostuivat maanantain avajaispuheissa.

WFO:n kokoukseen osallistuu noin 350 virallista kokousedustajaa 44 maasta.

Seuraava yleiskokous päätettiin pitää ensi kertaa Moskovassa. Venäjän tuottajajärjestö Akcor vastaa järjestelyistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Elintarviketurvallisuus ei ole itsestään selvä

Raakaruokinta voi olla omistajalle terveysriski – Kotimaisella lihalla merkittäviä hyötyjä

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit tappavat aiempaa enemmän Euroopassa – noin 33 000 kuolonuhria vuosittain