Maatalous

Mikko Välttilä: "Eläinsuojelulain tulee olla niin tarkka ohjeistus, ettei tulkinnanvaraa pääse syntymään"

Tuottajajärjestöt haluavat, että uudessa laissa otetaan huomioon myös tuottajien hyvinvointi. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan lakiuudistus jää nykyisellään torsoksi.
Juha Sinisalo
Uudessa eläinsuojelulaissa ehdotetaan muun muassa tiineytyshäkkien kieltoa. Porsitushäkkejä ei olla näillä näkymin kieltämässä.

Eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettiin keskiviikkona kaikille avoin keskustelutilaisuus eläinsuojelulain uudistuksesta.

Tilaisuuden järjestäjänä oli Vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen liitto (SEY) ja Animalia olivat yhteisillä linjoilla monista lakiluonnoksen kohdista.

Järjestöjen mukaan lakiuudistus jää nykyisellään torsoksi. Järjestöt vaativat muun muassa parsinavettojen, emakkohäkkien ja turkistarhauksen kieltoa siirtymäajalla.

SEY:n Annukka Seppävuori vaati, että tärkeät asiat tulee säätää lakitasolla eikä jättää asetustasolle.

Hän totesi myös, että jos uusi eläinsuojelulaki kestää yhtä pitkään kuin edellinen, sen kanssa eletään seuraavat 20 vuotta. "Tämän takia laissa pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen."

Turkistarhaus herätti voimakkainta keskustelua. Eläinsuojelujärjestöt totesivat, että kuvat ylisuurista siniketuista ovat levinneet maailmalle ja tahranneet Suomen imagoa.

"Turkistarhaus on tuotantomuoto, jossa eläinten käyttäytymistarpeet toteutuvat huonoiten", Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs totesi.

MTK:n asiantuntija Leena Suojala muistutti, että turkisala on taloudellisesti tärkeä ala, josta saadaan paljon vientituloja Suomeen.

Suojalan mukaan MTK toivoo lain olevan selkeä ja yksiselitteinen. Valvonnan tulisi olla toimivaa ja keskittyä riski- tai ongelmapaikkoihin.

Myös maanviljelijä ja lähiruokakauppias Mikko Välttilä toivoi lakiin selkeyttä. "Eläinlääkäreillä on usein erilaisia näkemyksiä. Lain tulee olla niin tarkka ohjeistus, ettei tukinnanvaraa pääse syntymään."

Välttilän tilalla eläimillä on mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, sillä Välttilän munintakanat saavat myös ulkoilla.

Kustannukset ovat kuitenkin tällöin paljon korkeammat, hän muistuttaa. Pienimuotoisessa toiminnassa ostajia löytyy, mutta laajemmassa mittakaavassa se on paljon vaikeampaa.

Martin Ylikännö Suomen Sikayrittäjät ry:stä jatkoi, että jos hyvinvointitekijöiden vuoksi lihan hinta nousee paljon, kuluttajat ja kauppa korvaavat kotimaisen lihan helposti ulkomaisella.

"Ruotsissa omavaraisuus on huomattavasti pudonnut sen jälkeen, kun maahan tuli maailman tiukin eläinsuojelulaki", hän kertoi.

Ylikännö muistutti, että Suomi on Ruotsin ohella ainoa EU-maa, jossa sikojen häntiä ei typistetä. Hänen mielestään käytäntö tulisi laajeta muihinkin EU-maihin.

Ylikännö, Suojala ja Välttilä peräänkuuluttivat kaikki myös, että vaikka laki koskee eläimiä, tulee siinä ottaa tuottajien hyvinvointi myös huomioon.

Ehdotus uudesta eläinsuojelulaista menee loppusyksystä lausuntokierrokselle. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys on tulossa kevätkaudella 2018.

Lue lisää

Lukijalta: "Ministeriö vastuussa karhuista pienpetoraudoissa"

Ministeriö vastuussa karhuista pienpetoraudoissa

EU:n vihreä raha tehokäyttöön

MTK:n metsäjohtaja: "EU:n metsästrategiasta puuttuu kunnianhimoa"