Maatalous

Minikopteri ja maatalous kohtaavat - ympäristö kiittää

Tutkimushanke käyttää lennokkikuvausta maankäytön tehostamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Sari Gustafsson
Etäohjattavat lennokit eli dronet voivat olla hyödyksi myös maataloudessa. Kim Forsmanin tilalla käytetty malli on rakennettu Maanmittauslaitoksella.

Inkoolaisen Kim Forsmanin pihapiirissä näkyy jotakin, joka istuu huonosti suomalaiseen maalaismaisemaan. Kuuden pienen roottorin voimin ilmassa hyrräävä laite sopisi pikemminkin tieteisfilmin kuvastoon.

Kyseessä on drone, eli peltokasvustojen kaukokartoituksessa käytettävä etäohjattava lennokki.

Forsmanin maatila on yksi Luonnonvarakeskuksen koordinoiman OPAL-Life hankkeen 20 pilottitilasta.

Vuoden 2015 lopulla alkanut hanke pyrkii kehittämään maataloutta suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan.

Projektin ytimessä on ilmastonmuutoksen hillintä maatalousmaankäyttöä optimoimalla.

Professori Pirjo Peltonen-Sainio Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että lennokkikuvauksella voidaan saada yleiskuva eri peltolohkojen sadontuottokyvystä.

”Suomalaisilla tiloilla esiintyy huomattavia satokuiluja parhaiten ja heikoiten tuottavien peltojen välillä. Mittaukset auttavat kohdistamaan viljelytoimia oikein.”

Ajatuksena on, että tuotantopanoksia lisätään korkeatuottoisilla lohkoilla ja vastaavasti vähennetään heikkovasteisilla lohkoilla. Tämä mahdollistaa paremman sadon parhailla lohkoilla.

Heikosti tuottava maa voitaisiin siirtää muuhun käyttöön. Muokattavan peltoalan väheneminen tuo mukanaan tavoiteltuja ilmastohyötyjä.

Forsmanin tilusten kaukokartoitusta hoiti torstaina tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta yhdessä kollegansa Niko Viljasen kanssa.

Näsin mukaan lennokkien tuottamaa tietoa on alettu hyödyntää maataloudessa toden teolla viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Niitä on käytetty esimerkiksi syysviljoissa olevien aukkojen havaitsemiseen.

Metsätaloudessa laitteita on käytetty kirjanpainajatuhojen kartoituksessa.

Näsin käyttämällä lennokilla voidaan mitata muun muassa kasvuston lehtivihreän määrää. Tarkka kamera auttaa tutkijoita täsmentämään satelliittikuvien pohjalta tehtyjä aiempia analyysejä.

Vuonna 2020 päättyvän hankkeen lopputuotteena luodaan tietokonepohjainen työkalu, jolla viljelijät voivat suunnitella omaa pellonkäyttöään kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lue lisää

Valtio aikoo rosvota kalastusoikeuden

Syysvehnää kylvettiin tuplasti viime syksyyn verrattuna, ruisalaan saattoi tulla pieni kasvu

Luke: Suomen susikannassa ei ole merkkejä risteytymisistä koirien kanssa

Korona-aika muutti suomalaisten mökkisuunnitelmia: Nyt ovat kelvanneet myös huonokuntoisemmat mökit