Maatalous

"Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato"

Kauran kysyntä kasvaa. Sen viljelyn kannattavuus vaatii työtä, taitoa, ravinteita ja kasvinsuojelua.
Kari Salonen
Suomi tuottaa lähes viisi prosenttia koko maailman kaurasadosta.

”Suomi on kauran suurvalta.”

”Maailmalla on menossa ennen­näkemätön kaurabuumi.”

”Kauralle on kysyntää.”

Kauraa hehkutettiin Yaran, K-maatalouden ja Fazerin kaura 8000 -kiertueella Lahdessa tiistaina.

Vaikka kysynnän sanotaan olevan lähes loppumaton, kauran tuottajahinnasta nousukiito puuttuu.

Laatukauralle Fazer Myllyn toimitusketjunjohtaja Jarkko Arrajoki lupasi laatulisiä.

Parhaimmaksi reseptiksi kauranviljelyn kannattavuuteen seminaarissa nähtiin suuret hehtaarisadot.

”Mitään viljaa ei kannata kylvää, jos tavoitteena on kolmen tonnin hehtaarisato”, viljakaupan tuotepäällikkö Ilkka Pekkala K-maataloudesta sanoo.

Sellaiset lohkot kannattaa kylvää esimerkiksi riista­pelloiksi.

Maanviljelijä Riku Olli Mynämäeltä korjasi viime vuonna 50 hehtaarin kaura-alaltaan keskimäärin lähes 7 000 kilon hehtaarisadon.

Hän voitti Käytännön Maamiehen järjestämän satokilpailun 8 820 kilon hehtaarisadolla kaurasarjaan ilmoittamallaan lohkolla.

Hyvän sadon valmistelu alkaa viimeistään edellisenä syksynä.

Olli pyrkii tekemään syysmuokkauksessa kultivaattorilla tasaisen pinnan, jotta keväällä ei tarvitse muokata paljon eikä syvään ja haihduttaa siten kosteutta ilmaan.

Kauran hän kylvää kahden sentin syvyyteen.

Kilpailulohkolle typpeä annettiin 150 kiloa hehtaarille ja tilan omaa siementä käytettiin 235 kiloa. Lajikkeena oli Rocky.

Kesän aikana kasvustosta torjuttiin kirvoja, joita oli poikkeuksellisen paljon. Lisäksi ajettiin tautiruiskutus, rikkatorjunta ja korrenvahvistus sekä hivenravinteita.

Tautikäsittelyä Olli ei ollut aiemmin kauralle tehnyt, mutta hyvän kokemuksen myötä hän aikoo sen jatkossakin tehdä.

Korkea satomäärä tuotti myös hyvän laadun. Olli kertoo saaneensa laadusta lisähintaa.

Hän muistuttaa, että viljelijöiden kannattaa kuunnella, mitä teollisuus haluaa. ”Otetaan vakavasti teollisuuden toiveet. Tuotetaan sitä mitä kysytään.”

Tuotepäällikkö Juho Urkko K-maataloudesta painottaa lajikevalintaa. Tällä hetkellä viljelyssä on paljon vanhoja ja aikaisia lajikkeita.

Lajikkeen vaihdolla päästäisiin parempiin satoihin. Sekä uudella että vanhoilla lajikkeella täytyy tehdä samat peltotyöt, mutta uudella lajikkeella satopotentiaali on korkeampi.

Kehityspäällikkö Anne Kerminen Yarasta muistuttaa, että sato vaatii ravinteita. Hänen laskelmiensa mukaan vielä 220 kiloa typpeä hehtaarille olisi taloudellisesti kannattavaa tammikuussa vallinneilla lannoitteiden ja viljan hintasuhteilla.

Ympäristökorvauksen raja typelle on 150 kiloa hehtaarille ja nitraattidirektiivin raja 170 kiloa.

Lisälannoituksesta saa täyden hyödyn, kun tekee myös tautiruiskutuksen.

Yarassa ollaan huolissaan fosforilannoituksen alhaisista määristä. Pellot köyhtyvät kovaa vauhtia, kun fosforia annetaan nykyisin keskimäärin vain 5,6 kiloa hehtaarille.

Lukuun ei sisälly karjanlannan fosfori.

Suomi on merkittävä kauramaa.

Kauraa tuotetaan maailmassa vuodessa noin 23 miljoonaa tonnia, josta Suomi tuottaa lähes viisi prosenttia.

EU-maiden kaurasta Suomi tuottaa 13 prosenttia ja elintarvikekaurassa osuus on vielä suurempi, Pekkala kertoo.

Vertailun vuoksi maailman vehnästä Suomen osuus on vain promille.

Kaura on Suomen tärkein vientivilja. Vientiin päätyy kolmannes sadosta ja siitä suurin osa menee ulkomailla elintarvike­käyttöön.

Suomeen jäävästä kaurasta yli 90 prosenttia menee rehuksi.

Luomukauran kysyntä kasvaa. Pekkala sanoo, että luomutilalle kaura on paras valinta.

Arrajoki kertoo, että Fazerin täytyy tuoda luomuviljoja, koska Suomesta niitä ei saa tarpeeksi.

”Kuluttaja hakee suomalaisesta kaurasta puhtautta ja turvallisuutta”, kertoo myyntijohtaja Lassi Katavisto Fazerilta.

Pohjoismaisella kauralla on hyvä maine ruokaskandaaleista kärsineissä maissa.

Kataviston mukaan maailmalla on menossa kaurabuumi, jonka suuruutta ei Suomessa ymmärretäkään.

”Kaurapuuro on viime vuosina tullut ulos kotikeittiöistä maailman trendiravintoloihin ja pikaruokaravintoloihin.”

Pohjoismaisen kauran maine vaatii tarkkuutta. Arrajoki sanoo, että klormekvatti-­korrenvahvistajia ei saa kauralle käyttää vientimaiden toiveesta.

Lisäksi yhdyskuntajätteistä tehtyjä lannoitevalmisteita ei katsota hyvällä, koska niiden sisältämät lääkejäämät voivat olla arvaamattomia.

Uusia kauratuotteita on viime vuosina tullut markkinoille kiihtyvään tahtiin.

Viljelijä Mikko Suur-Uski uskoo kauran käytön lisääntyvän myös oluen valmistuksessa.

Suur-Uski on toinen osakas Takatalo & Tompuri Breweryssä, joka valmistaa kauraportteria Virolahdella.

Idea oluen valmistukseen tuli, kun pelkkä viljanviljely ei ollut kannattavaa. Jatkojalostuksella viljantuotannosta voi saada kannattavampaa.

Jälleenmyyntipaikkoja panimolla on nyt vasta pari, mutta myynti on lähdössä lupaavasti kasvuun.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Siementen toimitukset kiihtyvät kevättä kohti

Hernettä tarvitaan lisää rehuihin – soijaa on jo korvattu paljon kotimaisella valkuaisella

Fazer ryhtyy valmistamaan ksylitolia kauran kuoresta – investoi 40 miljoonaa euroa Lahteen