MT:n päätoimittaja ehdotti Huittisissa tuottajaa suojelevaa lainsäädäntöä: “Tällä hetkellä tarve tälle on aivan ilmeinen” - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

MT:n päätoimittaja ehdotti Huittisissa tuottajaa suojelevaa lainsäädäntöä: “Tällä hetkellä tarve tälle on aivan ilmeinen”

Kemppainen muistutti, että kuluttajaa suojellaan jo lainsäädännöllä.
Kari Salonen
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen puhui tänään lauantaina Huittisten MTK:n 100-vuotisjuhlassa.

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen puhui tänään lauantaina Huittisten MTK:n 100-vuotisjuhlassa.

Kemppainen totesi puheessaan, että, vaikka maatalous on tällä hetkellä pahassa kannattavuuskriisissä, meidän kannattaa katsoa asiaa vähän laajemmin ja pidemmällä perspektiivillä.

"Jos me haluamme, että täällä Satakunnassa eletään viidenkymmenen vuoden kuluttuakin säällistä elämää, ja jos samalla haluamme, että Saharan eteläpuolen kuivuvissa ja aavikoituvissa maissa olisi edes jonkinlaiset elämän edellytykset, paljon on tehtävä. Se on myös mahdollista ja monet tehtävistä asioista koskevat juuri ruokaa, sen tuottamista, riittävyyttä ja eettistä tapaa toimia", Kemppainen sanoi.

Kemppainen myös muistutti puheessaan muun muassa, että Suomea koskevassa keskustelussa ruuan puhtaus, antibioottivapaus ja pohjoisten luoma ainutlaatuinen pohjoinen laatu ovat nousseet niille kuuluvaan arvoon.

"Kehitys Suomessa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön huomioimisen osalta on ollut mallikasta. Monessa mielessä olemme hyvä eurooppalainen esimerkki, mutta paljon on toki tehtävää", Kemppainen jatkoi.

Kemppainen nosti puheessaan esille myös kaupan vahvan aseman. Hän vaati koko elintarvikeketjun pelisääntöjä reilummiksi tuottajia kohtaan.

"Kuluttajaa suojellaan tällä hetkellä tehokkaasti lailla. Se on hyvä. Mutta pitäisikö meidän saada aikaan myös lainsäädäntö, jolla tuottajaa suojellaan. Tällä hetkellä tarve tälle on aivan ilmeinen", Kemppainen sanoi.

Voit lukea Jouni Kemppaisen koko puheen alta.

Hyvät ystävät

Kiitokset mahdollisuudesta tulla puhumaan tänne kotiseudulleni arvokkaaseen juhlaanne. Myös paikka on minulle tuttu. Täällä on kouluaikana vietetty paljon aikaa ja juhlittu myös läheisten ystävieni häitä. Kalliola on minulle kovasti tärkeä paikka.

Olemme koolla olennaisen äärellä. Paitsi Huittisten MTK, myös Suomi ja monet maamme itsenäistymiseen liittyvät yhteisöt täyttävät sata vuotta. Pari viikkoa sitten Helsingissä vietettiin valtakunnallisen tuottajajärjestön satavuotisjuhlaa. Tunnelma oli koholla huolimatta siitä, että maataloudella menee tällä hetkellä lähes historiallisen huonosti.

Ja niin se on tänään täälläkin.

Jotenkin leimallista on, että pari viikkoa tämän jälkeen vietämme samaa juhlapäivää täällä Huittisissa. Kotipaikkakuntamme on merkittävä pitäjä. Me emme pidä siitä aina ääntä, mutta se nyt on tietysti itsestään selvää muutenkin. Huittisissa tiedetään, mistä työnteossa ja yrittämisessä on kysymys. Täällä on aina ymmärretty myös maaseudun ja metsän arvo.

Täällä tuotetaan edelleen hyvää ruokaa ja täällä sitä myös jalostetaan. Vaikka elintarviketeollisuus on Suomessa maatalouden rinnalla ahtaalla, Huittisissa se menestyy. Niin se on menestynyt jo pitkään. Elintarviketeollisuus on tärkeä osa oman kuntamme identiteettiä.

Vaikka maatalous on tällä hetkellä pahassa kannattavuuskriisissä, meidän kannattaa katsoa asiaa vähän laajemmin ja pidemmällä perspektiivillä.

Jos me haluamme, että täällä Satakunnassa eletään viidenkymmenen vuoden kuluttuakin säällistä elämää ja jos samalla haluamme, että Saharan eteläpuolen kuivuvissa ja aavikoituvissa maissa olisi edes jonkinlaiset elämän edellytykset, paljon on tehtävä. Se on myös mahdollista ja monet tehtävistä asioista koskevat juuri ruokaa, sen tuottamista, riittävyyttä ja eettistä tapaa toimia.

Suomea koskevassa keskustelussa ruuan puhtaus, antibioottivapaus ja pohjoisten luoma ainutlaatuinen pohjoinen laatu ovat nousseet niille kuuluvaan arvoon. Kehitys Suomessa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön huomioimisen osalta on ollut mallikasta. Monessa mielessä olemme hyvä eurooppalainen esimerkki, mutta paljon on toki tehtävää.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on Suomessa ja myös muissa pohjoismaissa lisännyt kasvisruuan suosiota. Tätä ilmiötä ei kannata kavahtaa. Kasvissyönti ja lihansyönti eivät itse asiassa ole vastakkaisia asioita. Eivät ainakaan niin vastakkaisia, kun usein annetaan ymmärtää. Ne ovat ennen kaikkea rinnakkaisia ilmiöitä. Tämä on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana.

Nyhtökaura, härkäpapu tai vaikkapa suomalaisesta viljasta tehty jäätelö, huittislaisen ja suttilalaisen Erkki Mikolan omistaman tehtaan tuote muute, ovat erinomaisia kotimaisia esimerkkejä siitä, minkälaisia innovaatioita tämä ilmiö voi tuottaa. Tästä ilmiöstä sitä paitsi olemme nähneet vasta alun.

Myös eettiselle ja ekologisesti korkeatasoiselle lihantuotannolle on Suomessa edelleen loistavat mahdollisuudet. Hiiltä sitova nurmi ja sitä hyödyntävä nauta muodostavat esimerkin, jonka tuloksena on kenties ekologisin lihatuote, jota markkinoilta saa.

Myös hiilen sidontaa ja ruokaketjun toimintaa on katsottava kokonaisuutena. On pohdittava, mikä on tuontikasvuisten tai vaikkapa soijan todellinen hiilijalanjälki niiden alkuperämaissa. On myös kysyttävä, voidaanko koko maailman väestö ruokkia tulevaisuudessa ilman lihaproteiineja. Ja edelleen kannattaa pohtia sitä, missä osissa maailmaa lihaa kannattaa tuottaa. Suomi hyvine vesivaroineen on erittäin kilpailukýkyinen ympäristö myös tulevaisuudessa.

Suomalainen maatalous on viimeisten vuosien aikana elänyt historiallisen vakavassa kannattavuuskriisissä. Tilanne on huolestuttava paitsi kotimaisen puhtaan ja laadukkaan ruuan myös globaalin kehityksen osalta. On aivan välttämätöntä pitää satakuntalaiset pellot viljeltyinä jo pelkästään siitä syystä, että niitä tarvitaan seuraavina vuosikymmeninä.

Ilmastonmuutoksen edetessä viljelymaan määrä maailmassa vähenee ja suotuisten tuotanto-olosuhteiden sijainnit muuttuvat. On meidän vastuullamme pitää huolta siitä, että pystymme tuottamaan ruokaa myös sellaisena aikana, jolloin se on maailmanlaajuisesti nykyistä vaikeampaa.

 Kotimaisten innovaatioiden ja markkinoinnin osalta olemme viime vuosina edenneet huomattavan nopeasti. Meidän on jatkettava tällä tiellä. Suomesta tuotetusta premium-tason ruuasta on mahdollista saada nykyistä parempi hinta. Myös niin, että kohtuullinen osa siitä tulee tuottajalle asti.

Ja tässä asiassa meidän on nyt taisteltava.

Tilanne ei ole nimittäin terve. Kaupan asema on tällä hetkellä aivan liian vahva. Se pystyy kilpailuttamaan teollisuutta henkihieveriin ja ketjun kolmas osapuoli, tuottaja, on jäänyt heikoimmaksi lenkiksi.

Viimeksi kuluneella viikolla maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysmies Ilkka Mäkelä, tuttu mies myös meille monille, jätti raporttinsa. Moni asia raportissa on totta. Muun muassa vientiponnistelujen merkitys, teollisuuden vientimarkkinoinnin koulutustarve ja riittävän vahvan teollisuuden edellytysten aikaansaaminen.

Sen sijaan talonpojan kannalta selvitys on karua luettavaa. Tilakoon kasvattaminen nähtiin ainoaksi tavaksi lisätä tuottavuutta ja parantaa tuottajan mahdollisuutta ansaita oma leipänsä. Esimerkiksi kaupan vahvaan markkina-asemaan Mäkelä ei selvityksessään puuttunut juuri lainkaan.

Ei kai tämä nyt näin voi olla.

Toki kannattavan ja tehokkaan tuotannon aikaansaaminen on välttämätöntä, mutta jonkun pitäisi huolehtia siitä, ettei koko tehokkuushyöty valu tiloilta ulos. Koko elintarvikeketjun pelisäännöt on kerta kaikkiaan saatava tuottajille reilummiksi. Kuluttajaa suojellaan tällä hetkellä tehokkaasti lailla. Se on hyvä.

Mutta pitäisikö meidän saada aikaan myös lainsäädäntö, jolla tuottajaa suojellaan. Tällä hetkellä tarve tälle on aivan ilmeinen.

Toki parempiakin uutisia on olemassa. Vientiponnistelut Kiinaan alkavat hitaasti, mutta varmasti tuottaa tulosta. Myös Brasilian lihaskandaalin jatkuminen korostaa puhtaan ja eettisen ruuan arvoa maailmanmarkkinoilla. Samalla se oli tervetullut herätys taas kerran sille, minkälaisessa maailmassa me elämme.

 Sama ongelma pätee myös osaan muista EU-maista. Maa- ja metsätalouskomissaari Phil Hoganin aloite tuottajan aseman vahvistamisesta EU-tasoisella säätelyllä onkin tervetullut.

Aina on myös hyvä muistaa, että lopullinen kuningas on kuluttaja.  Kohtuuhintainen ruoka on toki kaikkien etu, mutta ilahduttavaa on ollut se, että suomalainen kuluttaja ymmärtää myös sen, että eettisellä ja puhtaalla ruualla on kustannuksensa. Se ei ole itsestään selvää, kuten maailman ruokaskandaalit ovat osoittaneet.

Teollisten elintarvikkeiden rinnalle nousee lähiruokabuumi. Luomu- ja perinteinen ruuantuotanto elävät rinnan. Viime vuosina luomu-tuotannon määrä on Suomessa kasvanut, mutta suurimmalle osalle kuluttajista perinteisen tuotannon tuotteet ovat edelleen mieluisia. Sekä maun, hinnan että myös eettisen tuotannon kannalta.

On ensiarvoisen tärkeä nähdä ruokaketju myös yhteiskunnallisena ja yhteisöllisenä ilmiönä. Se työllistää huomattavan paljon, Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan 340 tuhatta, suomalaista. Jos mukaan lasketaan maaseudun elinkeinojen tuottama dynamiikka maakuntien julkiselle sektorille, luku on isompi.

 

Tämä jää huomattavan vähälle julkisessa keskustelussa. Jos Ilkka Mäkelän raportin luoma kuva maatilojen määrästä Suomessa toteutuu, 50 tuhannesta tilasta 10 tuhanteen, moni asia muuttuu.

Tuontiruuan merkitys kasvaa, myös koko elintarvikeklusterin tulevaisuus on uhattuna puhumattakaan omavaraisuudesta, puhtaudesta tai huoltovarmuudesta.

Tuontiruuan varaan rakentuva Suomi olisi myös monella tavalla köyhempi Suomi.

Maataloustuotannon lisäksi on myös hyvä havaita metsiemme arvo. Toisin kuin maataloudessa, metsäteollisuudessa ja koko alalla menee tällä hetkellä ennätysmäisen hyvin.

Vanhasta auringonlaskun alasta on tullut uusi veturi koko Suomen talouden kasvulle ja mikä parasta, merkittävä osa kasvusta tulee juuri maakunnista. Huittisten alueellakin menee hyvin ja voimme aivan täysin rinnoin iloita vanhan kiistakumppanimme, Varsinais-Suomen menestyksestä. Se säteilee pitkälle, koko maahan.

Meidän on myös mahdollista yhdistää tehokas metsänhoito kestäviin ympäristötavoitteisiin. Suomen metsät kasvavat parhaillaan ennätysmäistä vauhtia. Pystymme hakkaamaan teollisuuden tarpeet, tuottamaan sivuvirtoja biopolttoaineiden tekoon ja vielä sitomaan hiiltäkin. Tulevaisuudessa jopa enemmän kuin ennen, mikäli metsien kasvu jatkaa nykyistä tahtiaan.

Hyvät ystävät. Elämme tällä hetkellä yhdessä maailman parhaista maista. Voin myös sanoa, että olemme täällä Kalliolassa yhdessä satavuotisen Suomen parhaista kunnista ja hienoimmista kylistä.

Meillä on paljon syytä juhlaan.

Seuraavalle satavuotiskaudelle tähyävän Huittisten MTK:n rooli on ollut tässä kaikessa merkittävä ja niin se on myös jatkossa.

Menestyksen mahdollisuudet ovat olemassa, mutta ilman kovaa työtä ne eivät toteudu.

Huittisissa työtä on aina arvostettu ja, jos teistä on kiinni sekä Suomen että oman paikkakuntanne menestys varmasti jatkuu.

Hyvää juhlailtaa teille kaikille.

Lue lisää

Syrjäytymistä ei ratkaista oppivelvollisuutta pidentämällä

MTK esittää jokaiselle koululaiselle 200 euron avustusta kotimaan matkailuun syyslomalla

MTK: Kotimaan matkailussa miljardien mahdollisuus elvyttää taloutta – Visit Finlandin resursseja pitäisi suunnata väliaikaisesti kotimaan matkailuun

Monella maataloustyöhön hakevalla on puutteelliset tiedot työn luonteesta – MTK pyrkii nyt korjaamaan tilanteen