Maatalous

MTK:n kotieläinasiamies Hollannin myrkkymunista: Suomalaisille pakkaamoille tuhannen taalan paikka

Maatalous 04.08.2017

MTK:n Jukka Rantala toivoo, että pakkaamoilla olisi kirkas ajatus siitä, miten toimia tällaisessa nopeassa tilanteessa.


Sanne Katainen
Tapaus alleviivaa Rantalan mukaan suomalaisten tuottajien vastuullisuutta ja tuotantoketjun hyvää ohjausta.

MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala sanoo, että Hollannin myrkkymunatapaus on suomalaisille pakkaamoille tuhannen taalan paikka.

"Jos nyt ei mene Saksaan suomalaiset munat kaupaksi, niin ei sitten ikinä", hän toteaa.

Myrkkymunatapaus antaa suomalaisille pakkaamoille Rantalan mukaan hyvän mahdollisuuden avata vientiä muuallekin. Hän vain toivoo, että pakkaamoilla olisi kirkas ajatus siitä, miten toimia tällaisessa nopeassa tilanteessa.

Tapaus alleviivaa Rantalan mukaan suomalaisten tuottajien vastuullisuutta ja tuotantoketjun hyvää ohjausta.

Riski vastaavanlaiseen tapaukseen Suomessa on Rantalan mukaan Suomessa hyvin pieni siksi, että muualla Euroopassa ulkokasvatuksen rooli on huomattavasti Suomea suurempi. Loiseläinten aiheuttaman ongelmat ovat nimittäin suurempi ongelma ulko- kuin sisäkanaloissa.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa ulkotuotannon osuus on Rantalan arvion mukaan jopa 40 prosenttia. Sen sijaan Suomessa ulkotuotannon osuus on hyvin pieni.

Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina kertoo, että Siipikarjaliitossa on seurattu Hollannin tilanteen kehittymistä parin viikon ajan.

Tällä hetkellä tapauksessa epäillään, että kyse on kanapunkkien torjunta-aineen tuoteväärennöksestä.

Haminan mukaan kanapunkkia esiintyy yleisesti maailmalla. Hamina korostaa, että kanapunkkia on vastuullista torjua. Tässä tapauksessa torjunta-aineen joukkoon on kuitenkin päässyt laitonta tehoainetta.

"Tuottajat, jotka ovat tarkoittaneet hyvää, ovat syyllistyneet tällaiseen tieten tahtoen. Tämä on ikävä tapaus kaiken kaikkiaan", Hamina sanoo.

Suomessa on Haminan mukaan kartoitettu kanapunkin esiintyvyyttä viimeksi joulukuussa 2016. Maassamme kyseistä punkkia esiintyy Haminan mukaan kuitenkin vähän ennakoivien toimenpiteiden ansiosta.

Toiminnanjohtaja kertoo, että kanapunkkia voidaan ehkäistä esimerkiksi niin, että kanalat pestään kuumalla vedellä silloin, kun ne ovat tyhjiä. Lisäksi ehkäisykeinona voidaan käyttää kanalan lämpökuumennusta, biologista torjuntaa petopunkein tai kasviperäisin torjunta-ainein.

Viimeisenä vaihtoehtona muiden torjuntakeinojen jälkeen on kemiallinen torjunta. Myös Suomessa käytetään Haminan mukaan jonkin verran kemiallisia torjunta-aineita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit