Maatalous

Nuorella pohjoissuomalaisella miehellä hurjat suunnitelmat – yhteensä 840 sonnia samalle tilalle

Sonneille rakennetaan kolme uutta navettaa.
Jaana Kankaanpää
Miehen arvion mukaan maatalouspolitiikassa ei luultavasti tapahdu niin radikaaleja muutoksia, että kaikilla Suomen maatiloilla olisi niin sanotusti tiukat paikat. Kuvan sonni ei liity juttuun.

29-vuotiaalla ylitorniolaisella Ville Koivistolla on rohkeat laajennussuunnitelmat. Jos kaikki hänen aikeensa toteutuvat, samalle tilalle tulee yhteensä 840 sonnia.

Nykyisin Koiviston sonnitilalla on 68 sonnia, joten suunnitelmien toteutuessa sonnimäärä kasvaa yli 12-kertaiseksi.

Alkujaan vuonna 1982 rakennetussa navetassa oli paikat 125 sonnille, mutta muuttuneet säännöt ovat johtaneet siihen, että tilalla on ainoastaan vajaat 68 sonnia.

Hurjaan yli 800 sonnin määrään päästään Koiviston mukaan sillä, että nykyiseen navettaan remontoidaan paikat 120 sonnille. Lisäksi tilalle rakennetaan kolme 240-paikkaista navettaa.

"Monistamalla päästään aika helpolla 840 sonniin", Koivisto sanoo.

Koivisto muistuttaa, että Suomessa on myös tuhannen sonnin tiloja, joten suunnitelma ei ole ainutlaatuinen.

"Ideahan tässä on se, että nämä suunnitelmat sopivat yksi yhteen tuon vanhan navetan kanssa. Sinne pystyy tekemään nyt juottamon 120 eläimelle", hän kertoo.

240-paikkaiseen navettaan on hänen mukaansa esimerkiksi Atrialla olemassa melko valmiit konseptit. Myös tilan peltopinta-ala soveltuu hyvin nykyisellään 240 sonnille.

Koivisto on opiskellut maatalousteknologiaa Helsingin yliopistossa kymmenen vuoden ajan. Opinnoista häneltä puuttuu tällä hetkellä vielä lopputyö. Sen on tarkoitus valmistua miehen omien sanojen mukaan syksyn aikana.

Nykyisin hänen nimissään oleva perheen kotitila siirtyi Koivistolle vuonna 2015.

Koivisto suhtautuu ymmärrettävästi positiivisesti maatalouden tulevaisuuteen. Luottamus perustuu hänen mukaan parhaillaan käytettävissä olevaan tietoon sekä ymmärrykseen maatalouspolitiikasta.

Miehen arvion mukaan maatalouspolitiikassa ei luultavasti tapahdu niin radikaaleja muutoksia, että kaikilla Suomen maatiloilla olisi niin sanotusti tiukat paikat.

"Jos ajatellaan Suomen maatiloja, aina siellä on olemassa se parhaiten pärjäävä neljännes. Kysymys on siitä, miten aiotaan pysyä siellä parhaimmistossa. Keskiarvothan näyttävät huonolta, mutta siellä on aina ne ääripäät", hän muistuttaa.

"Pitää olla tavoitteena, että pysyy siinä hyvin pärjäävässä joukossa", Koivisto jatkaa.

Koivisto huomauttaa, että lainojen takaisinmaksuajat ovat tyypillisesti 10–15 vuotta. Siinä ajassa ei hänen mukaansa tapahdu kovin radikaaleja muutoksia.

Viime aikoina puhetta herättäneitä hyönteisproteiineja hän ei näe kauhean suurena uhkakuvana. Vaikka lihantuotanto korvautuisikin hyönteistuotannolla, se ei Koiviston mukaan tapahdu kovin nopeasti.

"Ei minulla ole mitään sellaista ajatusta, että pitäisi edustaa mitään tiettyä tuotantosuuntaa", Koivisto sanoo.

Maatalous on Koiviston mielestä vain yksi keino harjoittaa yrittäjyyttä. Perinteisen karjatilan pyörittämisen lisäksi Koivistolla on tälläkin hetkellä yhtiökumppaninsa kanssa konsultointiyhtiö. Suurin osa hänen työajastaan on toimistotyötä ja johtamista.

Koiviston suunnitelmista kertoi ensimmäisenä Lapin Kansa.

Lue lisää

"Ei siinä tarvitse enää punttisalille lähteä, kun päivässä jaetaan parituhatta kiloa rehua käsivoimin"

Tyttären innostuminen sai investoimaan - iso lihakarjatila tuplasi tuotannon

"Seinä tuli vastaan" - karjankasvattajan oli pakko ulkoistaa töitään

Ville Koivisto on tiennyt pienestä pitäen olevansa hevosmies – "Pystyn ajamaan hankaliakin hevosia"