Maatalous

Ollikkalan tilalla on sikojen paratiisi

Maatalous 06.05.2016

Isäntäväki nauttii uudesta tuotantomuodosta yhtä paljon kuin eläimet.


Markku Vuorikari
Emakot eivät häiritse toisiaan eikä porsailla esiinny
Emakot eivät häiritse toisiaan eikä porsailla esiinny "koulukiusaamista".
Markku Vuorikari
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pääsi maanantaina tutustumaan Jari Ollikkalan sikalaan.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pääsi maanantaina tutustumaan Jari Ollikkalan sikalaan.

Tältä näyttää onnellinen sika.

Varmuus iskee, kun on hetken katsellut vihtiläisen Ollikkalan tilan juuri vieroitettuja yhdeksänviikkoisia porsaita.

Muutama nukkua tuhisee, kaikki muut puuhaavat herkeämättä: tonkivat tai pureskelevat olkia, tutkivat karsinan reunoja tai kirmaavat toistensa perässä. Sika on viisas, utelias ja aktiivinen eläin, ja täällä sen todella näkee.

Samanlainen äänetön mutta vauhdikas vipinä käy ryhmäporsituskarsinassa, jossa kolme emakkoa hoitaa jälkikasvuaan, jotkut tiukasti vain omiaan, jotkut vapaamielisemmin muidenkin mammojen porsaita.

Ollikkalassa on kasvatettu sikoja 33 vuotta, isäntä Jari Ollikkala kertoo. Viimeksi tila toimi emakkorenkaan keskusyksikkönä.

Pikku hiljaa yhteistyösikalat lopettivat. Viime vuonna Ollikkalalla oli pysähdyksen paikka: loppuuko tuotanto tähän?

Tila on tehnyt koko kuluvan vuosituhannen tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Sitä kautta Jari Ollikkala pääsi käymään Hollannissa tilalla, jossa oli käytössä vapaa ryhmäporsitus.

"Lähdin epäillen, mutta siellä ajattelutapani muuttui kertaheitolla täysin."

Sen jälkeen kaikki tapahtui nopeasti.

Hollannin-vierailu oli joulukuun 21. päivänä. 13. tammikuuta Ollikkalan sikalassa alettiin purkutyöt ja ryhdyttiin kantamaan rautaa pihalle. Ensimmäiset emakot porsivat 12. helmikuuta.

Emakoita on nyt 32.

Isäntä ei ole ainoa, jonka uusi tuotantotapa on lumonnut.

"Ei minun pitänyt jäädä tähän näin tiiviisti", agrologitytär Veera Ollikkala sanoo. "Mutta ensimmäinen viikko vei mennessään. En voinut enää lähteä."

Tavanomaisessa sikalassa emakot yleensä porsivat kääntymisen estävissä porsitushäkeissä. Siellä ne imettävät porsaitaan noin neljän viikon ajan.

Sen jälkeen ne usein siirretään noin kuukaudeksi tiineytyshäkkeihin siemennystä varten.

Ollikkalan sikalassa häkkejä on vain ruokarauhaa takaamassa, ja pääsy niihin ja niistä pois on vapaa.

Tiineet emakot elävät ryhmissä pihatoissa. Viikkoa ennen porsimista ne siirretään ryhmäporsituskarsinoihin.

Joka emakolla on oljilla kuivitettu porsimiskarsina, josta sillä on vapaa pääsy ryhmäkarsinan jaloittelualueelle. Sen se jakaa muutaman muun emakon kanssa.

Kun porsaat ovat pariviikkoisia, ne ylittävät porsimiskarsinan kynnyksen. Sen jälkeen ne voivat vapaasti liikkua jaloittelutilassa ja maistella emonsa kanssa kiinteää rehua.

Emakot ja porsaat ovat yhdessä yhdeksän viikkoa. Se on sian luonnollinen imetysaika.

Emakot eivät ole juurikaan tallanneet porsaitaan, Jari Ollikkala kertoo. Siinä auttaa isäntäväen kehittämä karsinarakenneratkaisu.

"Emakkoa ohjaavalla ja sen makuulle menoa helpottavalla suojaseinällä on pelastettu monen porsaan henki."

Vapaasti liikkuva emakko porsii hänen mukaansa huomattavasti nopeammin kuin häkissä oleva.

Porsaat kasvavat vauhdikkaammin ja tasaisemmin eikä kasvun pysäyttävää vieroitusripulia ole. Vieroituksen jälkeinen kuolleisuus on tähän mennessä pyöreä nolla.

Tuotanto on vasta niin alkuvaiheessa, ettei Ollikkalan lihaa markkinoida erikseen.

"Olemme kyllä haaveilleet, että meidän lihapaketteihin jossain vaiheessa saataisiin 'Vapaan sian lihaa' -merkki", Veera Ollikkala toteaa.

Kuluttajia asia kiinnostaa. Ollikkalan sikatilan sivut ovat facebookissa valtavan suositut.

Tilakäynnistä jää hyvä mieli.

Illalla ihmetyttää: yleensä sikalakäynnin jälkeen on pakko pestä hiukset. Nyt ne eivät tuoksahda yhtään miltään.

Tosiaan, Ollikkalan sikalassa ei edes haissut!

Lue lisää perjantain Maaseudun Tulevaisuudesta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT