LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Professori: Peittausaineet voivat vaarantaa rypsin pölytyksen ja laskea satoja

Hyönteispölytteisten viljelykasvien, kuten rypsin, pölytyksen onnistuminen on käytännössä lähes kokonaan luonnonpölyttäjien varassa.
Markku Vuorikari
Puutteellisen pölytyksen seurauksena esimerkiksi rypsin sadosta menetetään sen pääviljelyalueilla enemmän kuin tuholaisten ja tautien takia.

Vaikka öljykasvien peittaukseen – tällä hetkellä poikkeusluvalla – käytettävät neonikotinoidivalmisteet on suomalaistutkimuksessa todettu turvallisiksi tarhamehiläisille, ne saattavat silti vaarantaa rypsin pölytyksen.

Tätä mieltä on professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta.

Luonnonpölyttäjien kuten kimalaisten määrä hupenee vauhdilla eikä tarhamehiläisiä ole tarpeeksi, jotta niin kutsuttua pölytysvajetta ei syntyisi. Päinvastoin vaje näyttäisi kasvavan, Hokkanen sanoo.

Tärkein yksittäinen selittäjä näyttäisi olevan neonikotinoidipeittausaineiden käyttö.

Hyönteispölytyksestä hyötyvien viljelykasvien sadot ovat osassa maata laskeneet kuluneiden 10–20 vuoden aikana. Osassa maata sadot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet.

Neonikotinoiden käytön runsauden lisäksi alueellisia eroja voisi selittää pellon osuus maakunnan maa-alasta tai tarhamehiläisten määrä.

Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt muuta selkeää selittäjää alueiden erilaisille satokehityksille, Hokkanen selventää tutkimusaineistoa, jota hän esitteli 19.4. Liedossa järjestetyssä työpajassa.

Puutteellisen pölytyksen seurauksena esimerkiksi rypsin sadosta menetetään sen pääviljelyalueilla enemmän kuin tuholaisten ja tautien takia.

Suomalaisen vuoden 2015 lopussa päättyneen Neomehi-tutkimuksen mukaan neonikotinoidit eivät ole vaikuttaneet tarhamehiläisiin, kun aineita on käytetty säädösten mukaan.

"Mehiläisten erikoisominaisuuksien takia tuloksia ei voi laajentaa koskemaan luonnonpölyttäjiä, joitten varassa viljelykasvien pölytys lähes yksinomaan on", Hokkanen sanoo

Hän myös muistuttaa, että Noemehi-tutkimuksen loppuraportin mukaan neonikotinoidien jäämät rypsin siitepölyssä ja medessä ovat lähellä myrkytysrajaa. "Siksi voidaan olettaa, että luonnonpölyttäjien jatkuva altistuminen niille on voinut heikentää pölyttäjien kantoja ja lopulta romahduttaa ne."

MTK:n vilja-asiamies Max Schulmanin mielestä neonikotinoidipeittausaineiden vaikutuksista sekä mehiläisiin että luonnonpölyttäjiin tarvitaan lisää tutkimustietoa.

"Kaikki tutkimustieto pitää käyttää hyväksi. Sen pohjalta mietitään, mikä on tapa, jolla Euroopassa voidaan jatkossa viljellä öljykasveja ympäristö mukaan lukien pölyttäjät huomioiden."

"Suomalaiset viljelijät ymmärtävät pölyttäjien merkityksen ja siksi torjunta-aineita käytetään vastuullisesti ohjeita noudattaen, Schulman painottaa.

Lue myös:

Öljykasvien peittausaineille uusi jatkoaika ensi keväälle

Peittaus ei haittaa mehiläisiä Suomen oloissa

Kasvisten syöjän lautanen jää vajaaksi ilman pölyttäjiä

Lantbruk: Ranska kieltää neonikotinoidit

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viljelijä, omakotitaloasuja, kuluttaja – näillä helpoilla keinoilla autat pölyttäjiä

Suomessa ei tiedetä, miten kimalaisten ja muiden pölyttäjien kannat ovat muuttuneet

Inhottavat ja turhat ampiaiset ja ihanat mehiläiset? Tiede-lehti: Ampiaiset suojelevat kokonaista pölyttäjien armeijaa, eivätkä mehiläisetkään ongelmattomia ole