Maatalous

Rikot lakia, ellei sinulla ole humalasalkoa

Maatalous 27.06.2016

Jokaisessa talossa pitää olla humalisto, määrää Ilta-Sanomien esiin kaivama laki.


Kimmo Haimo
Talonpojalla pitää olla 200 humalasalkoa tai rapsahtaa sakkoja.

Suomen lain rakennuskaaren mukaan talonpojan tulee istuttaa joka vuosi hyviä humalan juuria 40 salon varalle, kunnes humalasalkoja on kaikkiaan 200.

Sakkoja joutuu maksamaan se, joka tätä lakia ei noudata. Sakon määrä on talari vuotta ja neljääkymmentä salkoa kohti.

Kuten valuutasta voi päätellä, kyse ei ole EU:n niuhotuksesta eikä edes markka-ajasta. Laki on Ruotsin vallan ajalta 1734.

Mutta vaikka laki vanha onkin, se on yhä voimassa rakennuskaaressa. Sen sijaan Maunu Eerikinpojan maalaissa 1347 ja Kristoffer-kuninkaan laissa 1442 annetut määräykset humalan kasvattamisesta kumottiin 1915.

Useampaan miesmuistiin poliisi ei kuitenkaan ole antanut sakkoja eikä edes muistutusta, jos humalasalkoja ei ole ollut.

Silloin kun lakia vielä valvottiin, valvojan vastuu oli ankara: jos nimismies ei ollut perinyt sakkoa Tuomaanpäivään mennessä, hänen piti maksaa sakko itse.

Humalan viljelyn velvoitteen saattoi välttää vain, jos maa ei kerta kaikkiaan sovi humalalle.

Humalaa tarvitaan oluen ja entisaikaan myös siman valmistukseen. Keskiajalla oli turvallisempaa juoda käynyttä juomaa, koska vesi oli usein saastunut suoraan ovesta ulos heitetyistä likavesistä. Humala antaa oluelle makua, kirkastaa sitä ja parantaa säilyvyyttä.

Ainakin Belgiassa humalaa myös syödään versoina.

Sioille nenärengas – tai mieluummin ei

Rakennuskaari määrää myös laittamaan sioille nenärenkaan kirren maasta lähdettyä eli kun maa ei enää ole roudassa. Niin siksi, ettei sika tonkisi nurmia nurin.

Sikojen rengastamista valvoo siltavouti, ja on hänen lain mukaan pidettävä siitä tarkka vaari.

Tätä lakia voi rikkoa huoletta, koska siltavouteja ei enää ole. Eivätkä siatkaan juoksentele vapaana pihoilla niin kuin lain säätämisen aikoihin.

Tässä kohdin rakennuskaaren rikkominen on jopa suositeltavaa. Vuoden 1996 eläinsuojeluasetuksessa on vain naudan osalta maininta, että eläinlääkäri voi laittaa nenärenkaan.

Sen sijaan ihmisillä nenärenkaan pito on yleistynyt.

Vanhojen mutta kumoamattomien lakien kummallisuuksista kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Tässä jutussa tietoja on jonkin verran täydennetty muista lähteistä.

Lue Ilta-Sanomien uutinen aiheesta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT