Maatalous

Robotit viljelivät hehtaarin ohraa – katso videolta, miten robotti-Sampo pui

Brittiyliopisto onnistui viljelemään hehtaarin ilman, että kukaan kävi pellolla. Sato saatiin, mutta vähemmän kuin toivottiin.
Harper Adams University
Robotti-Sampo työssään brittiläisellä pellolla.

Maatalouden automatisointi harppasi askelen eteenpäin, kun englantilainen Harper Adamsin yliopisto onnistui viljelemään hehtaarin ohraa ilman, että ihminen kävi pellolla. Pelto puitiin elokuun lopulla.

Suomikin vilahtaa kuvissa, sillä britit olivat valjastaneet Sampo-Rosenlewin piskuisen koeruutupuimurin käyttöönsä. Puimuri korjasi ohrat itsenäisesti yhden iltapäivän aikana.

”Huippusatoon ei ylletty, hehtaarin sadoksi saatiin noin 4,5 tonnia, kun tavoite oli viisi tonnia”, kertoo tutkija Jonathan Gill Harper Adamsin yliopistosta.

Suorituksen arvoa nostaa, että tiettävästi ensimmäisen kerran viljaa viljeltiin alusta loppuun niin, ettei viljelijä käynyt koko aikana pellolla.

Traktoria ja puimuria ohjattiin automaattisesti gps-laitteilla ja myös koneiden toiminnat oli automatisoitu.

Apuna oli minihelikopteri, jolla otettiin näytteet ohrasta oikean puintihetken varmistamiseksi. Kopteri ei lennä auto­maattisesti, mutta pellolle ei tarvinnut mennä. Pelto oli turvallisuussyistä aidattu.

Hytitön Iseki oli valittu kokeiluun traktoriksi. Isekin automatisointi osoittautui Sampo-puimuria työläämmäksi.

”Kesästä kuitenkin selvittiin, vaikka välillä oli usko loppua”, Gill kertoo.

Traktori hoiti itsenäisesti ohran suorakylvön ja jyräyksen sekä kasvinsuojeluruiskutukset. Sampolla puitu ohra siirtyi Isekin vetämässä peräkärryssä pellolta varastolle.

Tutkimuksessa käytetyt traktori ja puimuri olivat niin pieniä, ettei niitä juuri enää myydä maatiloille. Pienet koneet valittiin kuitenkin tarkoituksella.

Automatisointi saattaa kääntää päälaelleen viime vuosikymmenten koneiden kehityksen, Gill toteaa.

Koneiden koko on kasvanut, kun viljelytöihin soveltuvat hetket ovat lyhyitä sateiden välissä ja valmistajat yrittävät vastata tehokkuus- ja tarkkuusvaatimuksiin.

Kun viljelyä automatisoidaan, isoja ja painavia koneita ei ehkä enää tarvita.

”Uskomme. että paras ratkaisu on, että tulevaisuudessa viljelijät käyttävät apuna pienten automaattisten koneiden laivastoa.”

”Koneet voivat mennä ja tulla ja toimia pelloilla itsenäisesti, jolloin viljelijä voi käyttää aikansa tehokkaammin ja taloudellisemmin sen sijaan, että ajaisi koneilla edestakaisin pellolla”, Gill sanoo.

Kyse on myös kustannuksista. Tutkimusryhmä asetti projektin hintakatoksi 220 000 euroa ja siinä pysyttiin.

”Huokaisin syvään, kun hehtaarin ohrat oli puitu”, Gill kertoo.

”Mitä tahansa voi sattua, vaikka koneita ja ohjausjärjestelmiä oli testattu mahdollisimman paljon ja kaikenlaisten sattumusten varalle”, hän sanoo.

”Traktoria ei varmuuden vuoksi ajettu aivan puimurin viereen, sillä emme halunneet niiden törmäävän.”

Gillin mukaan testi onnistui, mutta automatisoinnin vieminen tavalliselle maatilalle ja pelto­töihin on yhä kaukana.

Harper Adamsin yliopisto sijaitsee Newportin kaupungin lähellä Englannin luoteisosassa.

Lue lisää

Ohran kuivilla satonäkymillä on Altialle iso merkitys – "Jos hinta nousee liikaa, hinnoittelemme itsemme ulos"

Altia varautuu ohrapulaan Koskenkorvan tehtaalla

Syksyn heikko ohrasato nostaa jo viinapullon hintaa

Epäily: Kasvinsuojeluaineen väärennös pilasi ohrakasvuston