Maatalous

Satojen vuosien harmaus pian ohi Savijoella: Viereiset pellot käsitellään kipsillä

Yli puolet Aurajokeen laskevan joen pelloista saa syksyllä kipsi­käsittelyn. Jokiveden pitäisi puhdistua silminnähden jo syksyllä.
Veikko Niittymaa
Savijoen varren kipsikoe polkaistiin liikkeelle viime viikolla, kun Teemu Joutsa levitti kipsiä Martti Hyssälän pellolle Liedossa.

Jos laskelmat pitävät paikkansa, Savijoen veden pitäisi olla jo syksyllä silminnähden puhtaampaa kuin nyt, kertoo erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Ekholm seurasi yhdessä muiden Save-hankkeen toimijoiden kanssa, kun Martti Hyssälän pellolle levitettiin kipsiä Liedossa viime viikolla. Syksyyn mennessä kipsikäsittelyn saa yli puolet Savijoen varren pelloista, yhteensä 1 550 hehtaaria.

Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus esittelivät peltojen kipsikäsittelyä tutkivaa Save-hanketta tiedotusvälineille viime viikolla Hyssälän pellolla Liedossa.

Moveren täysperä oli tuonut aamulla 47 tonnia valkoisena hohtavaa kipsiä pellon laitaan.

Hankkeeseen lähti mukaan 55 viljelijää, joilla on viljelyssä 1 550 hehtaaria kipsikäsittelyyn sopivia peltoja. ”Se on reilusti yli puolet Savijoen valuma-alueen pelloista ja viljelijöistä”, Ekholm laskee.

Pelloille levitetään ennen talven tuloa neljä tonnia kipsiä hehtaaria kohti. Kipsi on peräisin Yaran Siilinjärven tehtaalta, missä sitä syntyy fosforihapon valmistuksessa.

Kipsiä on testattu muutama vuosi sitten Nummenpään alueella Nurmijärvellä vajaan sadan hehtaarin pelloilla.

Tulokset olivat hyviä, ja kipsikäsittelyllä pystyttiin vähentämään vuosiksi fosforin huuhtoutumista.

Savijoen koealue on kuitenkin paljon Nummenpäätä suurempi. ”Näin iso hanke on maailmankin mitassa ainutlaatuinen ja kiinnostusta on ollut laajalti”, Ekholm kertoo.

Savijoen alue valikoitui koekentäksi siksi, että peltojen pitää olla savikkoja eikä alueen läpi virtaavan joen alajuoksulla saa olla järviä. Kipsistä vapautuva sulfaatti voi pilata järven.

Vaikka Savijoen varren pelloille levitettävä kipsimäärä tuntuu isolta, se vastaa vain puolentoista vuorokauden kipsintuotantoa Yaran Siilinjärven tehtaalla.

Vuodessa kipsiä kertyy 1,3 miljoonaa tonnia, puoli tonnia jokaista Suomen peltohehtaaria kohti.

Joen kautta mereen päätyvän fosforin pitäisi laskelmien mukaan vähentyä kolmanneksella. ”Ero on niin iso, että sen huomaa jokea katsomalla. Vesi on puhtaampaa kuin ennen”, Ekholm lupaa.

”Kipsi parantaa maan rakennetta ja vahvistaa muruja, jolloin fosforille saadaan kiinnittymispaikkoja. Sidos on niin löyhä, että fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena.”

Savijoen varteen on rakennettu kolme automaattista mittausasemaa, jotka seuraavat jokiveden sameutta. Lisäksi vedestä ja pelloilta otetaan käsin näytteitä.

Asemat saatiin käyttöön helmikuun lopulla, minkä jälkeen veden laatua on seurattu.

Hanke on kolmivuotinen. Sen jälkeen aiotaan hakea jatkorahoitusta, jotta kertakäsittelyn vaikutusajasta saadaan tietoa.

Nummenpäässä fosforin huuhtoutuminen pysyi aisoissa vielä vuosien päästä.

Martti Hyssälälle tärkeä asia projektissa on ympäristöstä huolehtiminen.

”Maataloutta syytetään vesien pilaamisesta, ja kipsi voi olla yksi lisäkeino päästöjen vähentämiseksi.”

Osallistujille kynnys lähteä mukaan oli matala, sillä hanke vastaa kaikista kipsin levitykseen liittyvistä kuluista.

Kipsi kiehtoo myös siksi, että se sisältää runsaasti kalsiumia, mikä voi tasapainottaa peltojen kalsiumin ja magnesiumin suhdetta ja parantaa maan mururakennetta, kertoo naapuritilaa viljelevä Otto Hyssälä. ”Rikkiäkin tulee riittävästi vuosikausiksi.”

Aivan kaikille pelloille kipsiä ei voida levittää. Osa jokivarren pelloista on pohjavesialuetta, joille kipsiä ei saa käyttää. Samoin karkeat maat on rajattu ulkopuolelle.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Salaojaveden imeytys sitoo fosforia tehokkaasti – USA:ssa kehitetty menetelmä parantaa ravinteiden talteenottoa

Osa jätevesilaitoksista rehevöittää järviä – sisämaan puhdistamoilla ei ole velvollisuutta poistaa typpeä

Uusi innovaatio vesiensuojeluun – biopolymeerit palauttavat pelloilta valuneen fosforin takaisin kiertoon