Maatalous

Suomessa eläimille annetaan soijaa oletettua vähemmän

Suomessa tuotantoeläimet syövät oletettua vähemmän soijaa. Määrää alentaa muun muassa viljan korkea valkuaispitoisuus sekä rypsin ja rapsin käyttö märehtijöiden ruokinnassa.
Jukka Pasonen
Soijan käytössä on eläinlajien kesken huomattavia eroja. Soijaa koskevat tiedot perustuvat suomalaisten rehutehtaiden antamiin lukuihin.

Suomessa kasvaville tuotantoeläimille syötetään keskimääräistä vähemmän soijaa. Ympäristöjärjestö WWF:n toissa vuonna julkaiseman raportin mukaan EU-kansalaisten – ja suomalaisten – soijajälki on 61 kiloa. Tästä valtaosa on piilosoijaa: Soijaa, jota eivät syö ihmiset, vaan tuotantoeläimet. Suurin soijajälki on raportin mukaan broilerilla, sianlihalla ja kasvatetulla kalalla.

Suomessa kulutetun määrä on tuontitilastojen ja MT:n rehutehtailta saamien lukujen perusteella tuntuvasti alhaisempi. Väkilukuun suhteutettuna soijaa tuodaan 30,9 kiloa henkeä kohden.

Soijaa voi nimittää kasvimaailman supersankariksi ja konnaksi. Soija on erinomainen viljely- ja rehukasvi. Samalla kasvava viljelypinta-ala kuitenkin uhkaa Amazonin sademetsiä. Suomessakin lihantuotanto kokisi ilman soijaa melkoisen notkahduksen. Sen osuus kaikesta rehusta on silti vain noin viisi prosenttia.

Soijan kulutuksen vähentämiseksi on kuitenkin tehty Suomessa töitä – ja osin myös onnistuttu.

Tuontisoijasta vähintään 95 prosenttia menee rehuteollisuuden käyttöön, arvioi rehuteollisuuden asiamies Pekka Heikkilä. Jonkin verran soijaa viedään jalostettuna edelleen ulkomaille. "Soijan käyttö rehuksi on vähentynyt", Heikkilä kertoo. "Märehtijäketju ei juuri käytä soijaa."

Maitolasin soijajäljeksi EU-alueella oli WWF:n raportissa arvioitu 7 grammaa. Suomessa suurimmassa osassa lypsylehmien rehuja soijaa ei ole lainkaan, kertoo naudanrehujen kehityspäällikkö Pirjo Hissa. "Eniten soijaa on vasikoiden rehuissa, sillä se on rypsiä maittavampaa."

Toisin on naapurimaassa. "Ruotsissa on soijan käyttöön vahvempi perinne. Suomi on jo oppinut käyttämään rehuissaan rypsiä ja rapsia", Heikkilä sanoo.

Suomalaisen broilerin ruokinnan sankari on vilja. Suomalaisen rehuviljan valkuaispitoisuus on poikkeuksellisen korkea, mikä vähentää soijan tarvetta. "Yli puolet broilerin saamasta valkuaisesta tulee kotimaisesta viljasta. Sillä on todella suuri merkitys", kertoo A-Rehun broilerirehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala.

Mitä etelämmäksi mennään, sitä enemmän rehuna käytetään viljan sijaan maissia. "Sen valkuaispitoisuus on aivan mitätön", toteaa rehuasiantuntija Mari Korkeaoja-Nurmo Satarehusta. Rauhalan mukaan myös Suomen brolereiden hyvä tautitilanne ja suolistoterveys vähentää soijan käyttöä, koska broilereiden rokottaminen heikentää niiden valkuaisen hyödyntämistä.

Sikojen ruokinnassa viljaa ja soijaa täydentää etanoliteollisuudesta saatava OVR-liemi eli rankki, kertoo HK Scanin vanhempi asiantuntija Johanna Daka. Soijaa paikkaa siipikarjalla ja sioilla myös härkäpavun ja herneen käytön yleistyminen.

Suomeen tuodaan myös elintarvikesoijaa. Kotimaisen lihan alhaisesta piilosoijan määrästä huolimatta pienin soijajälki on edelleen kasvisruokavaliota noudattavalla. "Elintarvikemäärät ovat yllättävän pieniä", Heikkilä muistuttaa. "Eläintuotteet kuluttavat enemmän peltoalaa per lopputuote, se on yleisesti tunnustettu tosiasia."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

WWF pitää valtioiden ilmastolupauksia riittämättöminä: Luonto köyhtyy ja sukupuutto kiihtyy

Sika läpäisi Kiinan muurin

Lukijalta: "Inarilaiset näkevät WWF:n häpeämättömän voimannäytön joutavanpäiväisenä, hyväosaisten joutilaiden touhuna – sillä ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta luontoarvoihin"