Maatalous

"Suomi ei voi muuttua pelkiksi lainehtiviksi viljapelloiksi"

Maatalous 08.02.2017

MT:n lukijat käyvät kiivasta keskustelua eläintuotannon vaikutuksista.


Jaana Kankaanpää
Karjatalous aiheuttaa ravinnepäästöjä, mutta toisaalta laiduntaminen edistää luonnon monimuotoisuutta, eikä nurmille ole muuta järkevää käyttöä.

Eläintuotannon ympäristövaikutukset ja tuottajien syyllistäminen ovat olleet viime päivien kiivain puheenaihe MT:n verkkosivuilla sen jälkeen, kun uutisotsikoihin nousivat Helsingin Sanomien julkaisema levälaskuri sekä uutinen WWF:n lihaoppaasta.

Moni ymmärtää WWF:n sanomaa siitä, että lihan kulutus voisi painottua tulevaisuudessa laatuun määrän sijaan.

"Lihan hinnan pitää olla sen verran korkealla, että sitä voidaan tuottaa eettisesti, ja että ostaja miettii tarvitsemaansa lihan määrää. Tolkuttoman suuret liha-annokset ovat typeryyttä", kommentoi esimerkiksi Ulla Martikainen.

"Toki lihankulutusta on hyvä kokonaisuutena vähentää, mutta kuten tässä WWF:n oppaassa todetaan, niin paras olisi, että ostetaan suomalaista, kotimaisella rehulla kasvatettua, nurmilla laiduntanutta nautaa. En näe, että opas mitenkään lyttää suomalaisia tuottajia, päinvastoin, se kannustaa kotimaisen ruuan suosimiseen ja kotimaisen rehun käyttämiseen lihantuotannossa", tulkitsee Emma Ojanen.

Toisaalta eettisempään, mutta tehottomampaan tuotantoon siirtymiselläkin on haittapuolensa.

"Miksi ihmisiä pitää koko ajan syyllistää syömisistä?" ihmettelee Seppo Hunsa. "Kuhan syö lähellä tehokkaasti tuotettua. Luomu ei ole eettistä. Kuka saa syödä viidenneksen nykymäärästä?"

Luomuviljelijä Henri Murto vastaa:

"Ihmettelen suomalaisten kollegoiden penseää suhtautumista luomutuotantoon. Meillä tilalla on jo kohta 45 vuotta tiedetty, että luonnonmukaisesti hoidettu maaperä tuottaa jokaisella mittarilla tarkasteltuna ekologisesti, eettisesti sekä ekonomisesti kestävää suomalaista ruokaa. Jos suomalainen viljelijä haluaa uskoa isojen lannoite- ja myrkkyfirmojen edustajia, niin edessä ei ole kuin nousevia kustannuksia, lisälainoja pankista ja tyytymättömiä kuluttajia."

WWF antoi lihalle vältä-suosituksia muun muassa soijarehun käytön takia. Moni mainitsi, että Suomessahan soijaa kuluu vähän.

"Syön koko ajan lihaa, joka on kasvatettu ilman soijaa, enkä maksa siitä tavallista enempää. Nämä uutiset antaa ymnärtää, että tuontisoija kuuluisi rutiinisti tuotantoeläinten ruokavalioon, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Omien kokemusten mukaan soijan käyttö on äärimmäisen harvinaista, niin harvinaista, etten kymmenillä tiloilla lomittaessakaan siihen ole törmännyt", kertoo Heidi Turunen.

Irina Selin korostaa ravinnekuormituksen kertyvän monesta lähteestä.

"Tulisipa edes luotettavia tutkimuksia hajakuormituksesta, mutta totuus on, että sitä on hyvin vaikeaa todentaa, mistä ravinteet tulevat Itämereen. Ympäristötuen ehtojen vaikuttavuus pitäisi näkyä vedessä, mutta eivät ne näy, koska sisäinen kuormitus eli sedimenteistä nousevat ravinteet, on niin suurta. Maatalouden merkitys ei ole vain ruuassa, se on mm. monimuotoisuudessa ja maisemassa. Suomi ei voi muuttua ikinä pelkästään lainehtiviksi viljapelloiksi jo pohjoisen sijaintinsa tai maaperänsä perusteella. Sitä paitsi, joku avomaalla tehtävä kasvinviljely voi olla hyvin voimaperäistä ja vesistöä kuormittavaa sekin!"

Elmo Suikki toteaa, etteivät viljelijät ole syypäitä kestämättömään menoon, vaan rakenteet.

"Olen vegaani eettisistä syistä, mutta en pidä karjankasvattajia pahiksina. Se pahuus on yhteiskunnan rakenteissa ja normeissa, joka luo kysyntää ja mahdollistaa sellaisten hirveyksien teon viattomille eläimille."

Aiheeseen liittyvät artikkelit