LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Maatalous

Suomi ja Ruotsi lääkitsevät eläimiä vähiten antibiooteilla

Suomessa ja Ruotsissa annetaan tuotantoeläimille vähemmän mikrobilääkkeitä kuin missään muussa Euroopan lääkeviraston EMA:n listaamassa EU-maassa. Esimerkiksi Saksassa käytetään Suomeen verrattuna 10-kertainen määrä antibiootteja. Norja ja Islanti näkyvät tilastoissa vähiten antiobiootteja käyttävinä maina.
Kari Salonen
Pohjoismaat erottuvat lääkevertailuissa puhtaampina muun muassa sen asiosta, ettei antibiootteja anneta eläimille ennaltaehkäisevästi rehujen joukossa.

26 maan vertailusta puuttuu muutama eteläinen jäsenmaa. EU:n ulkopuolelta mukana ovat Islanti ja Norja. Pari viikkoa sitten julkaistu EMA:n yhteenveto koskee vuoden 2012 lääkemyyntiä.

Kunkin maan antibioottien myyntimäärä on suhteutettu maan PCU-lukuun. Luku kuvaa tuotantoeläinten kilomäärää. Esimerkiksi Suomessa se on runsas 500 miljoonaa kiloa, Saksassa yli 8 300 miljoonaa kiloa.

Suomessa käytettiin vuonna 2012 yhteensä 23,8 milligrammaa mikrobilääkkeitä tuotantoeläinkiloa kohti. Ruotsissa luku oli alempi, 13,5 milligrammaa.

Tanskassa lukema oli 44,1 milligrammaa, Saksassa peräti 204,8 milligrammaa.

Alankomaissa antibiotteja myytiin 74,9 milligrammaa kotieläinkiloa kohti.

EU:n ulkopuoliset Islanti ja Norja käyttävät antibiootteja Ruotsia ja Suomeakin vähemmän, Islanti 5,9 milligrammaa ja Norja 3,8 milligrammaa eläinkiloa kohti. Norjassa antibiootteja saa antaa eläimille vain eläinlääkärin määräyksestä, ruotsalainen Jordbruksaktuellt-lehti kertoo.

Vuoteen 2010 verrattuna mikrobilääkkeiden myynti tuotantoeläimille on laskenut 15 prosenttia niissä 20 maassa, joista EMA on saanut vuosien 2010–2012 tiedot.

EMA pitää kehitystä hyvänä, mutta toivoo mikrobilääkkeiden käytön maltillistuvan edelleen.

Avokätinen antibioottien käyttö voi johtaa kestävien bakteerikantojen syntyyn. Tunnetuin niistä on MRSA, joka on kehittänyt vastustuskyvyn tavallisimpia antibiootteja vastaan.

EU-komission arvion mukaan EU:ssa kuolee joka vuosi 25 000 ihmistä antibiootteja kestävien bakteerien takia.

Maailman terveysjärjestö WHO pitää kestäviä bakteerikantoja yhtenä maailman suurimmista terveysuhista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Onneton ulkokissa – onnelliset kissanpelastajat

Elintarviketurvallisuus ei ole itsestään selvä

EFSA:n ruokaturvatutkimus: Suomalaiset huomattavasti muita eurooppalaisia luottavaisempia ruoka-alan toimijoihin – kerro kokemuksiasi ruokaturvasta