Maatalous

Suuri sikatila muutti suuntaa – siat kasvavat vapaina

Sianlihantuottaja Tomi Horna toivoo, että sikojen kasvatus vapaana toisi palkkaa työstä, josta sitä ei ole vuosiin juuri saanut.
Neljävuotias Eino Horna on innokas sikojen hoitaja. Uteliaat ja tuttavalliset siat maistelevat mielellään Einon tarjoamia siankärsämöitä. Hornan perinteisellä sikatilalla vapaita possuja on kasvatettu toukokuusta asti.

Tomi Horna kasvattaa tilallaan Huittisten Vampulassa nyt ensimmäistä erää vapaita possuja. Siat saavat kulkea vapaasti 1500-paikkaisen lihasikalan 12 sisäkarsinassa ja ulkoaitauksissa.

200 sikaa on jaettu kahteen hieman eri-ikäiseen ryhmään, jotta kaikki eivät olisi teuraskypsiä yhtä aikaa.

Niillä on ulkoaitauksessaan vesipisteet, tongittavaa, paaleja, kantoja ja jopa kiikku. Niiden ruoka on vapaasti tarjolla sisällä kaukaloissa, joita ennen käytettiin liemiruokintaan. Ruokinnassa ei käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita.

Lisäksi sioille tuodaan tuoretta ruohoa, jota ne rakastavat.

Ulos ketjusta

Hornan puoliso Soile Vahela kertoo, että vapaiden sikojen liha on tarkoitus myydä kuluttajille suoraan tilalta ja REKO-lähiruokarenkaiden kautta.

"Myynti on lähtenyt käyntiin hyvin ja kuljetusauto jo hankittu."

Markkinointia tehdään toistaiseksi lähinnä Facebookissa ja esitteet on juuri tilattu.

Myös yhteistyö ravintoloiden ja kauppojen kanssa kiinnostaa. Haaveissa on omat lihankäsittelytilat, sillä vasta 2004 valmistuneessa sikalassa on runsaasti lämmintä sisätilaa käyttämättömänä.

Investoiminen vaatisi kuitenkin yhteistyökumppaneita, sillä sikatilan kassa kumisee tyhjää.

Lihayhtiö sanoi tilan tuotantosopimuksen irti runsas vuosi sitten vedoten ruhojen hylkäyksiin. Niitä tulikin, sillä sikala täytettiin porsasruuhkan vallitessa monesta eri paikasta tulleilla porsailla ja tautipaine oli kova.

Asiaan oli kuitenkin jo eläinlääkärin kanssa tartuttu ja suunta oli parempi, mutta peli lyötiin poikki.

Horna arvelee, että lihatalo halusi tarttua tilaisuuteen päästä eroon oikeuksiaan puolustavasta tuottajasta. "Ennen kilpailtiin tuottajista, nyt meistä halutaan eroon", hän toteaa.

"Kaiken takana on lopulta kauppa, joka ajaa lihatalot tiukille", Vahela muistuttaa.

Ei mikään vastaisku

Pienen harkinnan jälkeen pariskunta päätti kokeilla vapaiden possujen kasvatusta. Se ei ole Hornan mukaan vastaisku perinteiselle tuotannolle vaan uusi tapa toimia ja yritys saada työstä korvausta.

"Vuonna 2006 sioilla pystyi vielä tekemään rahaa, mutta vuoden 2007 jälkeen en ole saanut palkkaa."

Lisäksi isäntä halusi tuotantorakennukset käyttöön.

2001–2004 tehdyistä isoista sikalainvestoinneista on vielä maksettavaa jäljellä. Naapuripaikkakunnalla sijaitseva toinen 1500-paikkainen lihasikala on ollut myynnissä pitkään, mutta siitä ei ole tullut yhtään tarjousta.

"Pankeilta ja lihataloilta ymmärrystä ei enää sikatiloille heru, tukea löytyy vain toisista tuottajista", Horna toteaa.

Kuluttajat ratkaisevat

Sikojen kasvatusaika teuraskypsäksi ei näyttäisi juuri eroavan tavanomaisesta, mutta tuotantokustannukset ovat noin 20–25 prosenttia korkeammat.

Vesinipalliset laidunaitaukset on rakennettu sikalan taakse, ja oven suussa on ulkokatos.

"Aloituskustannus vapaalle kasvatukselle oli ehkä 6 000 euroa", Horna arvioi.

Sen, jatkuuko ja laajeneeko toiminta, ratkaisevat kuluttajat. Nyt kasvamassa on noin 14 000 kiloa vapaan sian lihaa.

"Kyllä se motivoi, kun näkee kuinka siat nauttivat elämästään", pariskunta toteaa.

Kun tilaa on reilusti, siat tappelevat ja sairastelevat vähemmän.

"Yhtään häntää ei ole purtu, eikä yhtään sikaa ole lääkitty."

Muutama on potenut jalkaansa tovin sairaskarsinassa, mutta parantunut.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Aamulla soitettiin, että sikala palaa" – Nurmon palossa kuoli tuhat sikaa, nyt yksi isännistä kertoo miten tästä jatketaan

1 200 sikaa menehtyi sikalapalossa Seinäjoella – eläinlääkäri päättää savulle altistuneiden 1 200 eläimen kohtalosta

Irlantilaisviljelijä syyttää eläinlääkäriopiskelijoita herkkähipiäisyydestä ja maataloudesta vieraantumisesta – "He palasivat sikalasta itkien"