Maatalous

Tältä näyttää tulevaisuuden kanala – "Lidlin päätös vahvistaa tutkimuksesta saatua käsitystä"

Tulevaisuuden kanala on joko pieni ja ketterä, tai hyvin suuri ja tehokas. Investointeja suunnittelee jopa kolmannes.
Markku Vuorikari
Kerrosritilälattiakanaloiden suosio kasvaa, virikehäkkien hiipuu.

Tulevaisuuden kanalassa ei mennä keskitietä, jos tuottajien suunnitelmat toteutuvat. Asia selviää MT:n Suomen Gallup Elintarviketiedolta tilaamasta, maatilojen kehitysnäkymiä luotaavasta tutkimuksesta.

Eniten putoaa keskikokoisten kanaloiden määrä.

”Kananmunantuottajien ajatukset viittaavat siihen, että kuuden vuoden sisällä kanalan pitää olla joko todella iso tai aika pieni”, kertoo TNS Gallupin tutkimuspäällikkö Pasi Saarnivaara.

Pienet turvaavat kannattavuuttaan olemalla ketteriä: ne voivat esimerkiksi käyttää myyntikanavana jotakin muuta kuin perinteistä pakkaamoa. Isot satsaavat tehokkuuteen.

”On ymmärrettävää, että pientuottajilla on kiinnostus esimerkiksi Reko-renkaisiin, mutta suurilla ei. Puolta miljoonaa kiloa voi olla vaikea myydä sitä kautta”, Saarnivaara sanoo.

Tutkimuksen perusteella jopa kolmannes tiloista aikoo investoida tuotantoonsa seuraavan kuuden vuoden aikana. Muutos on huomattava. Kun tutkimus tehtiin edellisen kerran, vain 13 prosenttia suunnitteli investointeja.

Laajennusten myötä keskikanaluku lähes kaksinkertaistuisi vuoteen 2022 mennessä. Kysely kuitenkin tehtiin maalis-huhtikuussa. Tieto on erityisen merkityksellinen siksi, että elokuussa Dava Foods pudotti roimasti virikehäkkimunien tuottajahintaa. Osa tuolloin hahmotelluista suunnitelmista on voitu lyödä huonon hintakehityksen vuoksi jäihin.

Virikehäkki- ja lattiakanaloiden osuus tulee laskemaan tulevaisuudessa. Nousijoita ovat luomukanalat ja kerrosritilälattiakanalat. ”Lidlin päätös luopua virikehäkkimunista luultavasti vahvistaa tutkimuksessa ennakoitua kehitystä", Saarnivaara toteaa.

Neljännes kanatiloista aikoo lopettaa tuotantonsa vuoteen 2022 mennessä. Sekä lopettamiseen että laajennuksiin vaikuttavat eniten kannattavuus, tuottajahinta ja kulutuksen kehitys.

Kanoja hoitavat tutkimuksen perusteella reipasotteiset tuottajat. Siipikarjatiloilta nimittäin löytyvät kotieläintuotannon yrittäjähenkisimmät ihmiset. Broileritilat ovat kaikkein yrittäjähenkisimpiä, kananmunantuottajat toiseksi yrittäjähenkisimpiä.

Yrittäjähenkisyyden taustalla voi olla 2012 voimaan tullut häkkidirektiivi, Saarnivaara ounastelee. ”Tuolloin melkein kolmannes kanatiloista lopetti. Suursiivous on käynyt. Ne joilla kannattavuus ei ollut kohdillaan, jättivät leikin kesken.”

Kyselyyn vastasi noin sata kanatilaa. Yli sadan kanan tiloja oli 81 kappaletta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kananmunan sisältämä ravintoaineen ja pienemmän dementiariskin välillä on löydetty yhteys

Kananmunan terveysvaikutukset näyttävät liikkuvan suuntaan ja toiseen – Miksi munan tutkiminen on niin vaikeaa?

MTK: Munantuottajat tarvitsevat nyt tukea muutoksiin – huolena alan voimakas keskittyminen