Maatalous

Tölkkien tappamat lehmät ovat vieras ilmiö eläinlääkäreille – "En ole eläissäni törmännyt sellaiseen tapaukseen"

Suomalaiseläinlääkärit hämmästelevät arviota, jonka mukaan Ruotsissa lopetettaisiin 5 000 lehmää juomatölkkien takia.
Markku Vuorikari
MT:n haastattelemat eläinlääkärit eivät olleet urallaan törmänneet tölkkisilpun syömisen seurauksena kuolleeseen lehmään. Kuvan lehmä ei liity tapaukseen.

Useana keväänä peräkkäin on noussut esiin keskustelu lehmistä, jotka ovat kuolleet syötyään silppuuntuneita tölkkejä. Tölkkejä heitetään pelloille esimerkiksi ohiajavista autoista.

Hiljattain keskustelu kiihtyi, kun Kaakkois-Ruotsin tuottajaliiton puheenjohtaja Lars-Ove Johansson arvioi Ruotsissa lopetettavan jopa yli 5 000 lehmää vuodessa luontoon heitettyjen juomatölkkien takia.

Yliopistollisen eläinsairaalan Saaren klinikalla tölkkiin kuolleeseen lehmään ei ole törmätty kertaakaan. Kaikkia tapauksia ei toki löydetäkään, toteaa eläinlääkäri Heli Simojoki. Simojoen mielestä luku Ruotsin 5 000:sta tölkkeihin kuolleesta lehmästä vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä.

"Määrä olisi jo huomattava osa kaikista ruotsalaisilla tiloilla lopetetuista lehmistä."

Tölkkeihin kuolleet lehmät ovat vieras ilmiö myös Valion meijerieläinlääkäri Laura Kulkakselle. "En ole eläissäni törmännyt sellaiseen tapaukseen."

Myöskään Helsingin yliopiston hanke-eläinlääkäri Vera Haapala ei ole törmännyt urallaan tölkkeihin kuolleisiin lehmiin.

Haapala oli mukana Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin miten omistajan, eläinlääkärin ja patologin näkemykset lehmän kuolinsyystä erosivat.

Tutkimuksen mukaan omistajan epäilemä kuolinsyy ja eläinlääkärin diagnoosiepäily oli vain 17 prosentissa tapauksista yhtenevä patologin diagnoosin kanssa.

Aineistossa tarkasteltiin vuosina 2009–2012 ilman lopetusta kuolleita lehmiä.

Vasikoiden yleisin kuolinsyy oli keuhkokuume. Aikuisilla naudoilla yleisimpiä kuolinsyitä olivat ruuansulatuskanavan ongelmat ja keuhkokuume. Ruuansulatuskanavan ongelmat olivat bakteeri- tai stressiperäisiä. Tutkimuksessa käytetty otos on kuitenkin rajallinen eikä siitä voi tehdä yleistyksiä, Haapala muistuttaa.

Johanssonin arvio 5 000:sta lehmästä kuulostaa korkealta myös Haapalan korviin. Ehkä lukuun on otettu huomioon kaikkiin vierasesineisiin kuolleet lehmät, Haapala arvelee.

Laskentavasta riippuen Suomessa karjasta noin kaksi prosenttia kuolee vuodessa itsekseen, ilman lopetusta.

"Jos mukaan laskettaisiin kaikki tilalla vuosittain olevat lehmät, luku olisi alhaisempi", Kulkas muistuttaa. "Toki voisi toivoa, että lukua saadaan vielä paremmaksi."

Eniten lehmiä kuolee itsekseen Tanskassa: ilman lopetusta kuolee 3,5 prosenttia. "Siellä karjat ovat niin isoja, ettei asiasta ehkä ehditä huolehtia kunnolla", Kulkas sanoo.

Asia ilmenee lehmäkuolleisuutta vuosina 2010–2016 vertailevasta aineistosta, jonka on koonnut terveydenhuoltoeläinlääkäri Olav Östrås.

Lehmiä toisaalta lopetetaan suomalaistiloilla useammin kuin muissa maissa. "Ehkä meillä on mentaliteetti sodan ajoilta, että ikävät asiat on kohdattava", Kulkas arvelee. 4,8 prosenttia lehmistä lopetetaan tilalle.

Lopetettavien lehmien kuolinsyissä kärjessä Suomessa ovat poikimahalvaukset, utaretulehdukset ja sorkkataudit, Kulkas luettelee.

Lue lisää:

Tuottajaliiton puheenjohtaja: 5 000 ruotsalaislehmää vuodessa kuolee juomatölkkien takia

Lue lisää

Piia Vaakanainen opiskelee aikuisiällä eläinlääkäriksi

Juoksija keräsi viikonlopun aikana seitsemän pussillista roskaa – se on Kaisu Paulannolle valitettavasti aika tavanomainen määrä: "Ei ole oikein, että muut hoitavat take away -paikkojen roskat ja haitat"

Ruotsin Kebnekaiseen hylättiin yli sata telttaa kesän aikana – roskaavatko Suomen retkeilijät yhtä röyhkeästi?

Sairasta citykania ei saa jättää kitumaan, Helsingissä paikalle voi hälyttää jopa pelastuslaitoksen – kaneja tappava epidemia riehuu nyt puistoissa ja pihoilla