Maatalous

Tieto hännällisistä sioista leviää Euroopassa

Saksalainen maatalouslehti Top-Agrar on julkaissut näyttävän reportaasin ruskolaiselta Heikkilän emakkotilalta.
Markku Vuorikari
Tämän näköiset siat ovat Saksassa harvinaisuus. Ala-Saksin osavaltio maksaa saparollisista sioista erityistä tukea.

Top-Agrarin verkkosivulla julkaistu kuvareportaasi kantaa otsikkoa "Suomalainen stressintorjuntaohjelma", joka saattaa herättää lukijassa mielikuvia sikatalouden sijaan hyvinvointimatkailusta. Kuvasarjaan liittyvä artikkeli on julkaistu helmikuun Top Agrarissa. Lehden painosmäärä on noin 110 000 kappaletta.

Saksalaisille esitellään sikalan yksityiskohtien lisäksi suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa.

Kuvan arvoisia ovat muun muassa Heikkilän asuinrakennus, "tyypillinen kirjavaksi maalattu, laudoitettu maalaistalo" sekä sikalan työntekijöitä varten tehty sauna.

Top Agrar vieraili tilalla jo viime lokakuussa, kertoo Timo Heikkilä. Toimittajat sattuivat Suomeen kuulaana pakkaspäivänä, kameraan osui muun muassa kymmenen asteen pakkasessa työskentelevä puimuri.

Toimittaja pohti pitkään mitä asiasta voi julkaista, jotta ei suututtaisi omaa lukijakuntaansa.

Keski-Euroopassa häntien typistämistä pidetään välttämättömänä, vaikka EU-direktiivi sen kieltää.

"Minä sanon, että muuttakaa herran tähden jo mielipiteenne. Mutta eihän lehti, joka elää asiakkaistaan, voi sellaista kirjoittaa."

Jutun näkökulma onkin tiukan asiallinen ja neuvova.

Heikkilä esittelee tilaansa mielellään toimittajille ja virkamiehille, jotta totuus pitkähäntäisistä sioista leviäisi.

EU:hun päin pitäisi Heikkilän mielestä antaa yhtenäistä viestiä siitä, että ammattimainen sikatuotanto häntiä typistämättä on mahdollista. Sikojen hyvinvointi yhdistetään usein virheellisesti pieneen tilakokoon. Heikkilän 3 500 emakon sikala todistaa ennakkoluulon vääräksi.

Toinen asia, josta hänen mielestään pitäisi huolehtia, on yhtenäiset säännöt.

Suomessa tuottaja ei saa mitään ylimääräistä korvausta siitä, että sialla on paremmat olosuhteet kuin keskieuroopalaisella eläimellä. Suomalaisten viranomaisten mukaan pelkästä lain noudattamisesta kun ei saa maksaa tukea.

Siitä huolimatta Ala-Saksin osavaltiossa Saksassa sellaista on maksettu joulukuusta alkaen. Jokainen häntänsä pitävä sika tuottaa viljelijälle 16,50 euroa ylimääräistä. Tuen saamiseksi riittää, että 70 prosentilla sioista on häntä tallella. Toistaiseksi vasta hieman yli sata sikatilaa on tarttunut tilaisuuteen ja hakenut tukea.

Sikatuottajien EU:n sisäistä kilpailua vääristävät myös energiantuotantoon liittyvät tuet, Heikkilä huomauttaa. Saksassa sikalan rakentamiskustannuksista voi saada huomattavan osan takaisin peittämällä katon aurinkopaneeleilla. Myös maatilamittakaavan biokaasulaitoksia avustetaan.

Kuvareportaasi Heikkilän tilalta Top-Agrar-lehden sivuilla

Lue lisää