Maatalous

Pellot pakettiin ja tapporahat lehmistä – maatalouden rakennemuutos johti maatalousyrittäjän ahdinkoon ja MYEL:in syntyyn

Maatalousyrittäjien eläketurvan huoltosuhde on alusta saakka ollut heikko, mutta järjestelmä on kestänyt aikaa jo 50 vuotta.
Irma Pallonen työskentelemässä haravakoneella vehnäpellolla Kerkkoossa Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1963.

Maatalousyrittäjien eläkelain syntyä edelsi maatalouden rakennemuutos, joka kiihtyi 1960-luvulla.

Lisämaan raivaus vaihtui peltojen paketointiin, ja teuraaksi lähetettävistä lehmistä maksettiin niin kutsuttua tapporahaa, jotta paisuva ylituotanto saataisiin kuriin.

Pienviljelijöiden leipä kapeni entisestään, kun metsiin ilmestyivät ensin moottorisahat ja sitten monitoimikoneet.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa MT Digi maksutta käyttöösi kahdeksi viikoksi.
Tilaa MT Digi 2 viikkoa 0 €
Jos olet jo tilaaja, pääset lukemaan koko jutun kirjautumalla sisään.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa MT Digi
Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Aamulla soitettiin, että sikala palaa" – Nurmon palossa kuoli tuhat sikaa, nyt yksi isännistä kertoo miten tästä jatketaan

Nurmon sikalapalosta selvinneet eläimet teurastetaan jo tänään – "Se osa sikalaa, jossa nämä siat olivat, on ainakin jonkun aikaa toimintakyvytön"

1 200 sikaa menehtyi sikalapalossa Seinäjoella – eläinlääkäri päättää savulle altistuneiden 1 200 eläimen kohtalosta