Maatalous

Pellot pakettiin ja tapporahat lehmistä – maatalouden rakennemuutos johti maatalousyrittäjän ahdinkoon ja MYEL:in syntyyn

Maatalousyrittäjien eläketurvan huoltosuhde on alusta saakka ollut heikko, mutta järjestelmä on kestänyt aikaa jo 50 vuotta.
Irma Pallonen työskentelemässä haravakoneella vehnäpellolla Kerkkoossa Porvoon maalaiskunnassa vuonna 1963.

Maatalousyrittäjien eläkelain syntyä edelsi maatalouden rakennemuutos, joka kiihtyi 1960-luvulla.

Lisämaan raivaus vaihtui peltojen paketointiin, ja teuraaksi lähetettävistä lehmistä maksettiin niin kutsuttua tapporahaa, jotta paisuva ylituotanto saataisiin kuriin.

Pienviljelijöiden leipä kapeni entisestään, kun metsiin ilmestyivät ensin moottorisahat ja sitten monitoimikoneet.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaa MT Digi maksutta käyttöösi kahdeksi viikoksi.
Tilaa MT Digi 2 viikkoa 0 €
Jos olet jo tilaaja, pääset lukemaan koko jutun kirjautumalla sisään.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa MT Digi
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tutkimus: Tilusjärjestelyt saattavat kannustaa nuoria jatkamaan tilaa

Ollikkalan maaseutumessut on keskipohjalaisen yhteistyön juhlaa – mukana yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset

Pellon hiilitasetta pystytään nyt seuraamaan mittauksin ympäri vuoden