Maatalous

Ilmastokeskustelussa turvemaat ovat herkkä aihe – koekentillä selvitetään, onko huono maine ansaittu

Lukessa on paraikaa käynnissä useita turvepeltojen viljelyä koskevia tutkimushankkeita.
Jaana Kankaanpää
Sompa-hankkeen kosteikkoviljelykoe Jokioisilla. Etualalla aurinkopaneelin takana on juolukkakoeruutu, sen takana nurmikoeruutu ja taaimpana pajuruutu.

Turvemaat ovat ilmastokeskustelussa hyvin herkkä aihe. Niiden viljelyn lopettaminen voisi vähentää merkittävästi maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä.

Alueellisesti ja tilatasolla turvemaat voivat kuitenkin olla koko maataloustuotannon kohtalonkysymys, toteaa Luonnonvarakeskus Luken tutkija Hanna Kekkonen.

MT PLUS
Lue vapaasti kaikki MTPLUS-artikkelit!
Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään.
Sulje banneri
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Tilaajana luet tämän ja kaikki muut koko Suomea kiinnostavat jutut. Tilaa nyt!
Tilaa MT Digi 9,90 €/kk
Lehden tilaaja, ota digi käyttöön.
MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa MT Digi
Lue lisää

Mistä tunnet turvemaan? Tieto peltojen maalajista perustuu yleensä aistinvaraiseen analyysiin – tarkka määrittely vaatii laboratorioanalyysin

Multamaa voi olla turvepellon veroinen päästölähde – tutkimusta tarvitaan multamaidenkin päästöistä lisää

Suo-ojilla tehoa hiilensidontaan

Viljelijät kaipaavat tietoa turvemaiden päästöjen vähentämisestä – ratkaisu ovat maatalousneuvojat