Maatalous

Tupakkaa voi viljellä Suomessakin – "harvasta siemenestä saa sellaista kilohintaa"

Alavutelaisella Antti Pellonpäällä on Suomen ainoa tukkumyyjäksi hyväksytty tupakanviljelytila. Itse mies ei polta.
Juha Harju
Antti Pellonpää luopui lampaista ja keskittyy tilallaan luomutupakan kasvatukseen.

Kun tupakka-askin hinta jatkuvasti nousee, yhdelle ja toiselle tupakoijalle voi tulla mieleen tupakan kasvatus itse.

"Siinä on omat niksinsä. Voin sanoa, että on hyviä epäonnistumisen mahdollisuuksia", lupaa Antti Pellonpää, joka on viljellyt virginiantupakkaa viiden vuoden ajan Alavuden Rantatöysässä.

Virginiantupakka on sama kasvi, jota kaupoissa myytävät savukkeet sisältävät. Pula-ajan kessu on eri laji.

Suomessa tupakan kasvatusta rajoittaa sen vaatima pitkä kasvukausi ja hallanarkuus. Virginiantupakka ei kestä yhtään pakkasta. Hyvin pienikokoiset siemenet kylvetään viimeistään maaliskuussa. Taimet voi istuttaa ulos kesäkuussa, kun hallanvaara on ohi.

Sato korjataan syksyllä, kun lehdet alkavat kellastua. Tavoitteena on tuleentuminen.

Pellonpään mukaan vaikein vaihe on kuitenkin vasta sadonkorjuun jälkeen tehtävä fermentointi, joka tuo tupakkaan maun. Lehdet pannaan umpinaiseen tilaan, jossa ne saavat käydä kypsiksi. Valmiit lehdet leikataan 0,8 millimetrin siivuiksi tupakkaleikkurilla.

"Maku tulee parempi, jos kasvi on tuleentunut. Mutta fermentoinnilla pystyy maun vihreistäkin lehdistä parantamaan, jos kasvukausi jää lyhyeksi."

Pellonpää viljelee tupakkaa, myy kasvin siemeniä ja pitää tupakanviljelykursseja.

Idea syntyi 6 vuotta sitten, kun Pellonpää aloitti nykyisessä työpaikassaan valmentajana kuntouttavassa työtoiminnassa.

"Kun täällä kaikki kääri sätkiä, tuli mieleen että kuinkahan se onnistuisi tupakankasvatus. Ajatus oli heti myyntipakkauksiksi asti. Huumorintajuuni sopi ajatus siitä, että tupakkapakkauksessa voisi olla luomumerkki."

Ohjeita viljelyyn löytyi vuosikymmeniä vanhasta opaskirjasta.

Pellonpäällä oli aiemmin lampaitakin. Sittemmin lampola on valjastettu tupakantaimien kasvattamiseen ja ylimääräiset pellot on vuokrattu pois.

Tupakan viljely omaan käyttöön on sallittua, mutta myyntiin tarvitaan joko tukku- tai vähittäismyyntilupa. Pellonpällä on tukkumyyntilupa. Hän kehuu saaneensa Valvirasta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä joka kerta kattavia vastauksia lupakysymyksiin.

"Olen aina ottanut heidän tulkinnan sähköpostilla, että on mustaa valkoisella. Toiminta loppuisi äkkiä, jos tekisin jotain laitonta."

Tuote on luomua, mutta pakkauksessa asiaa ei saa nykyisen tupakkalain mukaan enää mainita. Lain mukaan tupakan mainostaminen ja kaikki myönteistä mielikuvaa tai terveellisyyttä vihjaavat ilmaisut ja kuvat on kielletty. Myös suomalaisuudesta kertova avainlippumerkki piti ottaa samasta syystä pois. Ja vieläpä osa yhtiön nimestä. Sen koko nimi on "Finnish Organic Tobacco Company", mutta Organic -sanan tilalla on pakkauksessa tyhjä kolo.

"Onhan sekin tietysti aika hauskan näköinen."

Lakimuutos lopetti myös aikeet purutupakan eli mällin sekä nenänuuskan valmistuksesta.

Pellonpään mukaan suomalaisessa tupakassa on taloudellista potentiaalia etenkin vientiin. Kotimaassa mahdollisuudet ovat rajalliset, sillä tupakkakauppoja on vähän, ja muissa liikkeissä esilläpito ja uutuudesta kertominen ei ole mahdollista.

"On paljon maita, missä ei ole niin tiukkoja säädöksiä. Joku tehtailija innostui kauheasti suomalaisesta luomutupakasta. Hän olisi halunnut valmistaa luomusavukkeita. Hintakin neuvoteltiin, mutta sitten tuli puhetta määrästä: Jos nyt 50 tonnia olisi, kannattaisi koneet muuttaa tekemään pelkästään luomutupakkaa."

"Siitä olisi saanut jo 3,5 miljoonaa euroa. Puuttui vain se tupakka."

Pellonpää kasvattaa tupakkaa alle hehtaarilla. Se on suuriin vientikauppoihin liian vähän, mutta siementen myynti kotitarveviljelijöillekin on kannattavaa.

"10 000 euroa kilo, harvasta siemenestä saa sellaista kilohintaa. Siementen myynti lisääntyy koko ajan. Mukana tulee ohje, kurssilla ei ole välttämätöntä käydä."

Pellonpää toivoo, että kursseilla viljelyinnostus tarttuisi muihinkin kuin kotitarveviljelijöihin. Hän voisi ostaa näiltä sadon ja keskittyä jatkossa jalostukseen ja myyntiin.

Pellonpää kannustaa maanviljelijöitä ajattelemaan kannattavuutta. Jatkojalostuksella saa paremman tuoton kuin myymällä bulkkiviljaa.

"Suomalaiset maanviljelijät toimivat niin kuin kehitysmaissa. On se sitten viljaa tai lihaa, tuote pitäisi saada pussitettua ja markkinoitua, kaikki muuthan siitä muuten käärii varsinaiset rahat."

Moraalista ongelmaa tupakanviljelijä ei toiminnassaan näe.

"Ihmiset polttaa, ne jotka polttaa. En ota siitä omantunnon tuskia että tuotan tupakkaa. Ehkä se on vaan mikroprosentti joltain suurilta tupakan maahantuojilta pois tämä mun tuotantoni."

"Minähän olen tupakan polttamisen vastustaja. En ole koskaan tupakoinut ja naisystävissäkin se on kriteeri. Nainen maistuu kitkerältä joka paikasta jos polttaa. Mun mielestä se on hyvä tavoite, että Suomi on savuton jossakin vaiheessa, enkä kehota ketään polttamaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Nuorison raitistuminen jatkuu

Yhdessä pahemmat: Sähkötupakkaa ja tupakkaa käyttäville suurempia terveyshaittoja kuin vain yhdessä tuotteessa pidättäytyville

Tupakan matkustajatuonti lisääntyi, nuuskan väheni