Maatalous

Ulkokanalatuotanto on edelleen harvojen käsissä

Viisi tilaa on saanut luvan free range -tuotantoon.
Markku Vuorikari

Ulkokanalatuotanto yleistyy Suomessa hitaasti. Tällä hetkellä koko maasta löytyy vain viisi tilaa, jotka ovat hakeneet Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta ulkokanalatuotantoon tarvittavan hyväksynnän.

Viime vuonna ulkokanaloiden munien osuus kokonaistuotannosta oli alle prosentin, kun esimerkiksi luomumunien osuus oli viisi prosenttia. Selvästi suurin osa kotimaisista munista taas tulee virikehäkkikanaloista.

Toisin kuin luomukanaloissa on ulkokanaloiden siivekkäillä mahdollisuus liikkua katetulla terassilla ja laidunalueella ympäri vuoden. Suomen ensimmäisen ulkokanalan munat ilmestyivät kauppoihin helmikuussa 2013. Suomessa niin sanottu free range -tuotanto alkoi viimeisenä EU-maista.

"Alkuhuuma näytti hyvältä, mutta asiat eivät ole edenneet niin nopeasti kuin silloin odotettiin. Kanojen hyvinvoinnista ja vaihtoehtoisista tuotantotavoista välittävien ihmisten määrä kasvaa kuitenkin koko ajan", sanoo munapakkaamo Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka.

Lähelle luomun lukemia?

Suomessa ja Somerolla ulkotuotannon aloitti ensimmäisenä Mikko Välttilä noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Välttilän mukaan tuotantomuodon yleistymistä on hidastanut ainakin se, että moni tuottajista investoi virikehäkkeihin, kun perinteinen häkkikanalamuoto poistui käytöstä vuoden 2012 lopussa.

"Niitä investointeja ei ole vielä maksettu. Monella tuottajalla ei ole yksinkertaisesti pääomaa siirtyä free range -tuotantoon", Välttilä sanoo.

Välttilä ja Torikka arvelevat, että ulkotuotannon osuus voisi nousta luomun lukemiin. Se vaatisi kuitenkin kaupalta ja teollisuudelta vielä paljon tiedotustyötä.

Välttilä itse toimii tuotantomuodon sanansaattajana munataksipalvelunsa kautta. Taksi kiertää ristiin rastiin eteläistä Suomea, ja munat myydään suoraan auton takakontista asiakkaille.

"Osalle asiakkaista eläinten hyvinvointi painaa ostopäätöksessä eniten, mutta osa ostaa ulkomunia ihan puhtaasti maun ja leivontaominaisuuksien takia."

Lopulta ulkotuotannon yleistyminen onkin kiinni kuluttajien valinnoista, sanoo Torikka.

Sisätilojen osalta vaatimukset ovat samat luomu- ja ulkokanaloille. Erot syntyvät siitä, mitä kanoille syötetään ja kuinka paljon ne saavat olla ulkona olla, sanoo Kuluttajaliiton elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi.

"Eläinten hyvinvoinnin kannalta näissä kahdessa tuotantotavassa ei välttämättä ole kovin suurta eroa. Paljon riippuu kanalan pitäjästä", Marniemi summaa.

Lue lisää

Viime vuonna yli sata uutta luomukotieläintilaa, luomun osuus Suomen myllytuotteiden viennistä jo kolmannes

Kipsiralli ei korjaa peltojen perusongelmaa

Video: Tamperelaisen kotikanalan petovarmuus joutui testiin – ilves ilmestyi keskellä päivää etsimään evästä

Luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa – kaura veturina, luomutuotteiden jalostusaste on noussut kiitettävästi