Maatalous

Vientimarkkinatkin kiikarissa – Valio patentoi uuden menetelmän lietelannan käsittelyyn

Maatalous 08.02.2017

Nivalaan suunniteltava pilottilaitos on toteutuessaan miljoonainvestointi.


Pekka Fali
Valion patentoima keksintö helpottaa lietelannan hyödyntämistä.

Valio on kehittänyt ja patentoinut uuden menetelmän, jonka avulla lietelannasta saadaan puhdasta vettä, biokaasua ja luomukelpoisia fosfori- ja typpilannoitejakeita.

Ensimmäisen tuotantokoon pilottilaitoksen suunnittelu on alkamassa. Laitokselle on varattu tontti Nivalasta, missä 2 000 lehmän tuottama lietelanta saadaan kerättyä 10–20 kilometrin säteeltä.

Valion kehittämä prosessi eroaa nykyisin käytössä olevista separointimenetelmistä siten, että lannoitejakeista saadaan poistettua suuri osa vedestä ja lannan sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön biokaasuna, Valion alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen kertoo.

Patentoidusta menetelmästä ei haluta paljastaa liikaa, mutta sen verran Nousiainen kertoo, että se perustuu separoinnin ja suodatuksen yhdistelmään. "Se perustuu sellaiseen tekniikkaan, jota hyödynnämme myös maidonjalostusteollisuudessa."

Lietelanta on tällä hetkellä yhtä aikaa sekä hyödyllinen lannoite että ongelma. Vetisen lietelannan käsittely vaatii paljon säilytystilaa ja levitysalaa.

Lisäksi lietelannan ravinnepitoisuus on melko alhainen ja varsinkin typen hyväksikäyttöaste matala. Levityskustannukset ovat suuret ja raskas levityskalusto rasittaa peltoja.

Prosessoinnin myötä lietelannan käyttö lannoitteena helpottuu, ravinnekierto tehostuu ja ravinnevalumat vähenevät. Lannoituksen suunnittelu helpottuu, kun fosfori- ja typpijakeet ovat erillään.

Valion menetelmässä lietelannan fosfori saadaan lähes kokonaisuudessaan erotetuksi kiintojakeeseen. "Fosforia ei prosessissa hukkaannu", Nousiainen sanoo.

Lietelannan typestä noin puolet on liukoisessa ja puolet ei-liukoisessa muodossa. Liukoinen typpi erottuu prosessissa nestemäiseen jakeeseen ja liukenematon pääosin kiintojakeeseen, Nousiainen selvittää. "Toki biokaasutus voi muuttaa tilannetta: Se lisää typen saantoa nestejakeeseen."

Fosforipitoinen kuivajae voidaan sijoittaa maan muokkauskerrokseen. Typpilannoitetiiviste voidaan levittää pelloille myös kasvukauden aikana.

Lannoituskokeita jatketaan Luonnonvarakeskuksen kanssa tulevien kasvukausien aikana.

Prosessissa syntyvää biokaasua on mahdollista hyödyntää sähkön ja lämmön tuotantoon tai liikennepolttoaineena.

Nivalaan suunnitellun pilottilaitoksen arvioidaan pystyvän käsittelemään noin 50 miljoonaa litraa lietelantaa vuodessa.

Määrästä saadaan noin 12 miljoonaa kiloa tiivistä fosforilannoitetta, noin 5,5 miljoonaa kiloa typpilannoitetiivistettä ja 27,5 miljoonaa litraa puhdasta vettä.

Biokaasua syntyy vuodessa noin 7 000 megawattituntia, mikä vastaa 300–350 omakotitalon vuoden lämpötarvetta.

Päätöstä laitoksen rakentamisesta ei vielä ole tehty, Nousiainen kertoo. "Mutta siitä lähdetään, että se toteutetaan."

Laitoksen investointikustannukset liikkuvat miljoonissa euroissa. "Tarkemmin en pysty vielä sanomaan, sillä tällaista ei ole vielä koskaan kukaan mihinkään rakentanut."

Pilottilaitoksessa testataan prosessin toimivuutta, optimaalista mitoitusta ja lannan kuljetuksen logistiikkaa.

Prosessissa voidaan käsitellä myös Valion omassa tuotannossa syntyviä elintarvikkeeksi kelpaamattomia jakeita biokaasuksi.

Valiolla uskotaan, että menetelmälle löytyy myös vientimahdollisuuksia, sillä pellon vähäisyys suhteessa lehmien määrään on suurempi ongelma muualla Euroopassa kuin Suomessa. Suuressa osassa maailmaa on pulaa myös puhtaasta vedestä.