Maatalous

Yötä päivää valaistu broilerihalli ja muita urbaanilegendoja – eläinlääkäriopiskelijat tutustuivat heikommin tunnettuun tuotantomuotoon

Tiukka tautisuojaus tulkitaan usein virheellisesti salailuksi.
Kari Salonen
Euralaisen Raine Rekikosken 17 vuorokauden ikäiset broilerit ottavat rauhallisesti.

Harva kuluttaja on koskaan käynyt broileritilalla. Syy on selvä: tiloilla on äärimmäisen tarkka tautisuojaus, eikä halleihin haluta sen takia mitään eikä ketään ulkopuolista.

”Moni luulee sen takia, että salailemme asioita”, HK Scanin tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Leena Pohjola sanoo. ”Siitä ei tietenkään ole kyse.”

Tuotannosta liikkuu paljon väärääkin tietoa.

Helsingin Sanomien tuoreimmassa kuukausiliitteessä selitettiin, että broilereille on jalostettu niin jättiläismäiset rintalihakset, että se vaikuttaa niiden tasapainoon. Jotta ne eivät kupsahtelisi nokilleen, niille on kirjoittajan mukaan jalostettu luonnottoman suuret jalat.

Pohjola ei tiedä, pitäisikö tällaisille jutuille itkeä vai nauraa. Mitään perää moisessa väitteessä ei ole, hän sanoo.

Moni luulee myös, että broilerihallissa palavat valot yötä päivää. Sekään ei ole totta, vaan eläimet nukkuvat yönsä pimeässä.

”Onneksi kukaan ei sentään enää luule, että broilerit kasvavat häkissä tai että niitä ruokitaan väkisin", Pohjola toteaa.

Moni eläinlääkärikään ei välttämättä tunne siipikarjaa kovin syvällisesti.

"Tuottajia on jo pitkään harmittanut, ettei eläinlääketieteen opinnoissa juuri paneuduta siipikarjaan", Suomen Broileryhdistyksen puheenjohtaja Suvi Rantala-Sarjeant kertoo.

Tänä vuonna Siipikarjaliitto, Broileryhdistys ja HK Scan Suomi saivat sovittua professori Timo Soverin kanssa, että kaikille Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kolmannen vuoden opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus käydä broileritilalla sekä -teurastamossa. Kolme vierailupäivää toteutettiin marras–joulukuussa.

Opiskelijoille kerrottiin muun muassa, ettei broilerien rehussa Suomessa käytetä kasvunedistäjiä tai hormoneja.

Meillä broileri ei saa antibiootteja ennaltaehkäisevästi.

Tautien ennaltaehkäisy perustuu broileritiloilla muun muassa siihen, että hallit tyhjennetään ja täytetään kerralla, hallien sisääntuloissa on tautisulut, salmonellan esiintymistä seurataan koko ajan ja haittaeläimet torjutaan. Lisäksi eläinten maahantuonnille on tiukat kriteerit ja rehuraaka-aineiden ja rehujen on oltava puhtaita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mausteinen broilerikastike

Soijan käyttö väheni ja broilerituotannon hiilijalanjälki pieneni – "Kun linnut ovat terveitä, ne tarvitsevat soijaa aiempaa vähemmän"

Atria: Broilerimme ilmastopäästöt ovat yli 40 prosenttia pienempiä kuin tuontikanan – soija vaikuttaa suuresti hiilijalanjälkeen