MAINOS

Suomessa osataan kestävä metsänhoito

Mainos: Suomen Metsäkeskus 19.11.2018
Puun kysynnän voimakas kasvu on herättänyt pelon metsiemme kestävästä kehityksestä. Todellisuudessa puuston kokonaismäärä on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti ja metsänomistajat ovat sitoutuneet vastuulliseen metsänhoitoon. Lisääntyvät hakkuut edellyttävät myös parempaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista.

”Metsänhoito ja luonnonhoito ovat yhdistyneet metsäluonnonhoidoksi. On oivallettu, että metsällä on sekä kaupallinen, sosiaalinen, ekologinen että kulttuurinen merkityksensä. Nyt metsäluonnon moninaisuutta ja ominaispiirteitä vaalitaan”, Reiman kertoo.

Suomessa metsään on suhtauduttu aina vastuullisesti toisin kuin monissa muissa maissa. Ensimmäinen metsälaki otetiin käyttöön jo vuonna 1880. Siinä kiellettiin metsien hävittäminen. 1900-luvun puolessavälissä otettiin käyttöön tärkeä ja kauaskantoinen metsien uudistamisvelvoite.

1990-luvun metsälakiin tuli yhtä merkittävä velvoite säilyttää metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen, esimerkiksi lehtolaikkujen ja pienvesien lähiympäristöjen, ominaispiirteet.

Tieto ja koulutus toimivat pakkoja paremmin

Nykyään Suomen metsätalouden kehityksen suuntaviivat piirretään kansallisessa metsästrategiassa ja metsäpoliittisessa selonteossa. Met-sälainsäädäntöön kuuluvat 20 lakia puolestaan muodostavat minimitason metsänhoidolle ja -käytölle. Näiden lisäksi hyvää metsänhoitoa edistetään vapaaehtoisilla sopimuksilla kuten metsien sertifioinneilla (esim. FSC ja PEFC) ja metsänhoitosuosituksilla.

Luonnonvarakeskus myös tuottaa laskelman suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta kymmenvuotiskaudelle. Suurimman kestävän hakkuumäärän määrittelyn tavoite on turvata tuleville sukupolville samanlaiset taloudelliset ja puuntuotannolliset mahdollisuudet kuin nykypolvelle. Laskelmissa on huomioitu tiedossa olevien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi tehtyjen päätösten aiheuttamat rajoitteet.

Kansallisessa metsästrategiassa kyseistä hakkuumäärätavoitetta on pienennetty ilmastonmuutokseen varautumisen takia.

”Suomalaiset metsänomistajat ovat tavallisia suomalaisia: vastuullisia ja heillä on erilaisia arvoja ja tavoitteita, joiden perusteella he hoitavat metsiään. Meillä on myös paljon koulutettuja metsäalan ammattilaisia. Uskon, että tieto, koulutus, ohjaus ja kannusteet toimivat paremmin kuin pakottava lainsäädäntö. Kun metsää hoitaa hyvin, palkkioksi saa metsän parantuneet käyttömahdollisuudet ja myös suurempaa tuottoa ja enemmän hiilensidontaa.”

Hyvä hoito nopeuttaa kasvua

Metsäteollisuus on investoinut viime vuosina paljon Suomeen. Investoinnit ovat jo lisänneet hakkuita, ja samaa tahtia on noussut huoli hiilinieluina toimivien metsien ehtymisestä ja kestävyydestä. Reiman ymmärtää huolen. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi on edelläkävijä kestävässä metsänhoidossa ja että metsämme ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tämän voi kuka tahansa todeta jalkautumalla metsäretkelle.

”Puuston keskitilavuus metsähehtaarilla on esimerkiksi Keski-Suomessa kasvanut 85,6 kuutiosta 134,8 kuutioon vuosina 1968–2013. Joka vuosi puusto siis on kasvanut enemmän kuin sitä on hakattu. Oikeilla metsänhoitotoimenpiteillä, kuten laadukkaalla metsänuudistamisella, taimikonhoidolla, ensiharvennuksilla ja lannoittamisella, metsänkasvua ja metsän kykyä sitoa hiiltä voidaan edelleen parantaa”, Reiman sanoo.

Myös luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on metsätaloudessa ihan toisella tasolla kuin 30 vuotta sitten.

Metsiemme tilasta huolestuneet kansalaiset ovat allekirjoittaneet avohakkuut kieltävän aloitteen. Se etenee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Reiman näkee uudistushakkuissa paljon hyvää, kunhan ne tehdään oikein ja metsän uudistamisesta sekä luonnonhoidosta, esimerkiksi säästöpuista ja vesistöjen suojakaistoista, huolehditaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että metsänkäsittelyyn tarvitaan vaihtoehtoja. Metsistä löytyy paljon kohteita, joihin esimerkiksi eri-ikäisrakenteinen käsittely on hyvä vaihtoehto.

”Metsiemme kasvun lisääntyminen on pitkälti uudistushakkuiden ja soiden ojitusten tulosta. Kun uudistamisesta huolehditaan, hakkuualueesta kasvaa taimikko viidessä vuodessa ja kahdessa vuosikymmenessä alueella on jo 15 metrisiä puita. Uudistushakkuut eivät sulje pois metsän virkistyskäyttöä tai tuhoa luonnon monimuotoisuutta.”

 

  • Suomen metsäkeskuksen tuottama ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sähköinen palvelu. Palvelun käyttö on kaikille metsänomistajille avointa ja maksutonta.
  • Metsänomistaja voi tarkastella metsäomistuksiaan, Metsäkeskuksen antamia hoito- ja hakkuuehdotuksia sekä asioida sähköisesti (mm. metsänkäyttöilmoitukset, Kemerailmoitukset ja -hakemukset, hoitotoimenpiteiden tilaaminen).
  • Metsäalan toimijat saavat palvelusta asiakkaidensa suostumuksella näiden tuoreet ja päivittyvät metsätiedot, mikä parantaa asiakaspalvelua.
  • Metsäkeskus hyödyntää tietoja palvelujensa kohdistamiseen ja tehostamiseen.
  • Palvelun metsävaratiedot kerätään kaukokartoituksilla

 www.metsaan.fi

MAINOS