MAINOS: Kariniemen

Mikko Torkkeli tuottaa turvallista ruokaa lapsilleen ja muille suomalaisille

Mikko Torkkeli on isännöinyt kotitilaansa Säkylässä 15 vuotta. Kun perheeseen tuli lapsia, ruoan turvallisuuden merkitys ja ylpeys omasta työstä korostui.
Kuva: Pauliina Puputti

Tilalla on kasvatettu Kariniemen® kananpoikia vuodesta 1985. Mikko pitää Suomea ideaalisena maana tuottaa lihaa, vaikka kaikkien kotieläintilallisten tavoin hänkin tuskailee sääntöjen ja määräysten paljoutta.

- Hienoa on erityisesti se, että lintuja ei tarvitse lääkitä. Siitä pitävät osaltaan huolen talvet ja puhdas maaperä. Tiedän myös, että tuottajat eivät rupea oikomaan tuotantotavoissa, vaan eläimet kasvatetaan siten kuin on sovittu.

Isännän poikamiespäivät päättyivät viitisen vuotta sitten hänen löydettyään rinnalleen Elina Virtasen. Puolitoistavuotiaat kaksoset ja kaksi reipasta koululaista tuovat nyt vipinää arkeen. Ruokaa laittavat perheessä molemmat aikuiset, mutta kaupassa käynnin hoitaa Elina.

Kotimaisuus on kummallekin itsestään selvä ruoan valintaperuste. Lihaksi valitaan usein nopeasti valmistuvaa broileria, joka maustetaan itse. Helppous ja nopeus on arkiruoassa tärkeää, viikonloppuna on aikaa hauduteltaviin pataruokiin.

- Lapsuudestani muistan perunan istutukset ja kasvimaan kitkemiset. Omille lapsille ei vain ole tullut konkreettisesti näytettyä kasvimaan hoitoa. Täällä Säkylässä on helppo löytää kaupasta paikallisesti viljeltyjä kasviksia, itsekin maatilalla kasvanut Elina miettii.

Huolellista työtä lintujen hyvinvoinnin eteen

Mikko Torkkeli hoitaa ison tilansa työt pääasiassa yksin, vain kiireisimpään aikaan tarvitaan apuvoimia. Pelloilla kasvaa kauraa, vehnää ja hernettä. Herne päätyy tuoreena Apetitille pakastettavaksi ja vehnästä osa broilerien rehuksi.

Broilereita on kasvamassa kerrallaan 75 000. Lintumäärä viisinkertaistui kymmenisen vuotta sitten, kun tilalle rakennettiin uusi parihalli. Ilmanvaihdosta, ruokinnasta ja juomavedestä kaikissa halleissa huolehtii tietokoneen ohjaama automatiikka. Oikea lämpötila, raikas ilma ja kuiva pehku luovat lintujen hyvinvoinnin perustan.

Jos jotain poikkeuksellista tapahtuu, isäntä saa kännykkäänsä hälytyksen ja on hetkessä paikalla korjaamassa tilannetta – yölläkin. Mutta tavallisesti hän käy hoitamassa linnut kahdesti päivässä.

- Kun itse tekee päivittäiset hommat huolellisesti, hälytyksiä ei tule.

Tilalla ollaan aina paikalla, kun broilerierä on kasvamassa. Hieman liikkumavapautta tuo tilan rutiinit ja automatiikan hallitseva ulkopuolinen kaveri, joka lomittaa isäntää tarvittaessa. Tammikuussa perheelle järjestyi laskettelureissu hänen avullaan.

Hiilijalanjälkeä voi ja kannattaa pienentää

Torkkelin tila on yksi ensimmäisistä Kariniemen kotitiloista. Broilerinkasvatus alkoi Mikon vanhempien aikaan, vuonna 1985. Nykyinen isäntä oli silloin viisivuotias.

- Pitkä yhteistyö tuo varmuutta ja antaa uskoa omaan tekemiseen. Kun on kysyttävää, saan aina neuvoja, ja uutta tietoa kuulee myös tuottajatilaisuuksissa. Nuoret tuottajat myös juttelevat avoimesti keskenään ammattiasioista.

Kariniemen ja HKScan ovat aktiivisesti kehittäneet lihantuotannon vastuullisuutta. Mikon mielestä vastuullisuuden tärkeimmät osatekijät ovat eläinten hyvinvointi ja tuotannon ympäristövaikutusten pienentäminen sitä mukaa, kun keinoja löytyy.

- Ruokin linnut ja lämmitän hallit lintujen tarpeiden mukaan välttäen rehun ja energian hukkaa. Kanalat lämpiävät hakkeella ja kaurankuorella, jota syntyy rehunvalmistuksen sivutuotteena. Ja se hiili mikä lämmityksessä vapautuu, sidotaan seuraavana kesänä taas uuteen satoon.

- Ei täällä maataloudessa voida koko maailmaa pelastaa, mutta jos jokainen keskittyy parantamaan omaa tekemistään, niin se vaikuttaa päästöihin.

Mikko alkoi ajatella maatalouden hiiliasioita aktiivisemmin lähdettyään mukaan Kariniemen sankarit -hankkeeseen, jossa kehitetään Kariniemen ilmastoreseptiä. Osallistujien tiloilta kerätään tietoja muun muassa energiankulutuksesta, sadoista ja tuotannosta. Mikko odottaa mielenkiinnolla laskennan tuloksia, joissa oman tilansa hiilijalanjälkeä voi verrata muihin.

- Pieni kilpailuhenki lisää vertailun kiinnostavuutta, mutta tavoitteena on tietysti löytää parannuskohtia omalla tilalla ja saada niihin vinkkejä toisilta.

- En odota suuria muutostarpeita ainakaan peltoviljelyyn. Ympäristöystävällisin viljelytapa on tehdä pellolla kaikki tarvittava suuren sadon eteen, jolloin panokset ja päästöt viljakiloa kohti ovat järkevällä tasolla.

Oikeaa tietoa väärien luulojen sijaan

Mikko ja Elina ovat panneet merkille, miten vähäiset tiedot monilla kuluttajilla on lihantuotannosta.

Tilalla käynyt kansanedustaja ällistyi huomatessaan, että broilerit kasvavat vapaasti kuivikepohjalla eivätkä häkeissä. Nuori eläinten ystävä suri paikallislehdessä broilerien kynsien ja nokkien typistämistä – aivan turhaan, koska Suomessa ei sitä tehdä.

- Tuotantoeläinten hoidosta Suomessa tarvitaan enemmän konkreettista tietoa. Meidän tuottajien pitää omalta osaltamme oikaista vääriä käsityksiä. Yksi tehokas tapa olisi saada opettajia vierailuille broileritiloille, jotta heidän kauttaan oppilaille ei menisi väärää tietoa.

Broileritiloille rakennettuja katseluhuoneita he pitävät hyvänä ideana. Lasiseinän takaa kuluttajat pääsevät rauhassa tarkastelemaan lintujen puuhia.

Tuotannon esittely avoimesti sopisi myös Torkkelin tilan isännälle.

- Minulle vastuullisuus on sitä, että uskallan seistä oman tuotteeni takana ja antaa sille kasvot. Tuotan laadukasta lihaa, jota uskallan syödä itse ja antaa lapsilleni. Ja tilani haluan jättää seuraavalle sukupolvelle taas vähän paremmassa kunnossa kuin olen sen itse aikanaan saanut.

kariniemen.fi

Teksti: Raila Aaltonen

MAINOS: Kariniemen
Lue lisää