Maaseudun Tulevaisuus

Maitoala astui uuteen aikaan

”Kiintiöt takasivat maitoalalle vakauden vuosikymmeniksi.”

Euroopan maitomarkkinoilla astuttiin tänään uuteen aikakauteen: tuotantoa säädelleet kiintiöt poistuivat. Jatkossa EU:n jäsenmaat ja niiden maitotilat saavat tuottaa maitoa juuri sen määrän, mitä parhaaksi katsovat.

Kiintiöjärjestelmä luotiin runsaat 30 vuotta sitten rajoittamaan ylituotantoa ja vakauttamaan maitomarkkinoita. Verorahoja syövästä voivuorien viennistä päästiin tuolloisessa EY:ssa eroon, ja maidontuotanto saatiin vastaamaan sisämarkkinoiden luonnollista kysyntää.

Myös EY:n ulkopuolisessa, mutta EEC:n kauppasopimuksessa mukana olevassa Suomessa voivuoret olivat 1980-luvun politiikassa kiistelty aihe. Suomi ottikin kauppakumppaneittensa tapaan maitokiintiöt osaksi kansallista maatalouspolitiikkaa.

Kiintiöt takasivat alalle vakaan kehityksen vuosikymmeniksi. EU-Suomessa on toki nähty maitosotia sekä tuontia vastaan että kotimaisten meijereiden välillä.

Ilman kiintiöitä pienten maitotilojen luopuminen ja suurten kasvaminen olisi luultavasti ollut toteutunutta nopeampaa. Vauhti rakennekehityksessä on silti ollut kovaa.

Maitotiloja on enää reilut 8 000 – kolme neljästä maidontuottajasta on lopettanut vuoden 1995 jälkeen. Jatkavista tiloista noin 3 000 lypsää alle 20 lehmän karjaa, mutta uudet investoinnit vievät tuotantoa teolliseen suuntaan.

Kiintiöiden poistumiseen on varauduttu maitoalalla jo vuosia. Osassa jäsenmaita tuotanto on useampana vuonna noussut yli maakiintiöiden.

Ennusteiden mukaan maidontuotanto kasvaa tulevina vuosina EU:n alueella selvästi. Se tarkoittaa kovenevaa kilpailua sekä tiloilla että meijereissä.

Maidontuotanto vapautuu kuitenkin aivan erilaisessa tilanteessa kuin mitä kiintiöiden poistosta päätettäessä ennakoitiin. EU:n maitotuotemarkkinat eivät koe järisyttävää muutosta, koska sellainen on ollut päällä jo viime syksystä lähtien.

Venäjän EU:lle vastapakotteena asettamat tuontikiellot toivat Eurooppaan hetkessä mittavan maitotuotteiden ylitarjonnan. Kiintiöiden poistuminen ei tähän heti sanottavasti vaikuta.

Markkinatilanne Euroopassa pikemminkin hillitsee tarjottavan maitomäärän kasvua. Toki esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Hollannissa ja Irlannissa suurtilat ovat valmiina lisäämään tuotantoaan nopeastikin, heti kun markkinat sen sallivat. Tätä odottavat monet suomalaistuottajatkin.

Maitomäärien kasvattaminen voi jatkossa perustua lähinnä kysyntään vientimarkkinoilla. Muun muassa Kiinaan katsellaan toiveikkaasti, mutta sen – kuten Venäjänkin – kauppakumppanuus voi tuoda mukanaan myös ikäviä yllätyksiä.

Suomi vastusti EU:ssa maakohtaisten maitokiintiöiden poistoa. Perusteluna oli pelko siitä, että investointien myötä tuotanto EU:n sisällä siirtyy vähitellen edullisemman kustannustason maihin.

Maataloustuotteiden ylitarjontatilanteissa on esimerkiksi lihakriisien aikana opittu, että Keski-Euroopan halpaerät löytävät nopeasti tiensä suomalaiskauppojen hyllyille. Sama toteutuu nyt meijerituotteissa Venäjän viennin pysähdyttyä.

Kiintiöiden poistuminen tarkoittanee jatkossa maidolle lähes pysyvää ylitarjontaa. Ostajan markkinoilla kaupan vahva asema ei ainakaan heikkene.

Kuluttajalle kotimaisuus on varmasti jatkossakin maitohyllyllä vahva valintaperuste. Kuten tähänkin asti, kilpailussa pärjääminen vaatii hyvää tuotekehitystä, korkeaa laatua ja kilpailukykyistä hintaa.

Kotimaisen maidon tuottajien ja jalostajien pitäisi pystyä yhdessä kehittämään alan valmiutta kohdata ulkoa tuleva, koveneva kilpailu. Ikävä kyllä yhteistyön sijasta meijeriryhmittymät näyttävät nyt päätyvän sotaan sekä tuottajista että kaupan hyllytilasta. Tämän maksaa todennäköisesti pitkällä aikavälillä tuottaja.

Lue lisää