Metsä

68 suomalaista ilmastotutkijaa: Metsien kiertoaika pidemmäksi ja puuta ohjattava rakennuksiin sellun sijaan

Metsä 24.03.2017

Yli 60 suomalaista tutkijaa kannustaa ohjaamaan puuta sellun ja paperin sijaan puurakennuksiin pitkäikäisten hiilivarastojen kasvattamiseksi.


Hanne Manelius
Tutkijoiden mielestä hakkuiden kasvattamisen sijasta pitäisi kiinnittää huomio siihen, kuinka pystymme parantamaan metsiemme käytön ilmastovaikutuksia jo lyhyellä aikavälillä.

Julkilausuma, joka ilmaisee huolensa Suomen biotalousstrategian metsien käyttöön, julkaistiin tänään perjantaina Helsingissä.

Yksi julkilausuman tekijöistä on akatemiaprofessori Timo Vesala. Hän viittaa useisiin tutkimuksiin, joissa metsien lisäkäytön on todettu lämmittävän ilmastoamme lyhyellä aikavälillä eli 10–30 vuoden sisällä.

Hallituksen suunnitelmana on nostaa puun vuosittaisia hakkuita 15 miljoonaa kuutiometriä.

”Pariisin ilmastosopimuksen velvoittamaa kahden asteen lämpenemisrajoitusta ei saavuteta, jos metsien käytön ilmastovaikutuksia katsotaan vain sadan vuoden päähän”, Vesala sanoo.

Jos tarkastelujakso on pitkä, metsien käyttö on ilmastoneutraalia. Tämä tarkoittaa sitä, että hakkuiden aiheuttamat hiilidioksidin päästöt ovat yhtä suuret kuin puuston kyky sitoa hiilidioksidia sadan vuoden aikana.

Vesalan mukaan kyse on nopeudesta, jolla ilmastoremonttiin halutaan ryhtyä. Hallituksen tavoitteet ja perusteet metsän käytölle painottuvat pitkälle ajalle, vaikka ilmastohyötyjä pitäisi saada nopeammin kuin sadan vuoden päästä.

Fossiilisista polttoaineista täytyy hänen mukaansa luopua ja kehittää muita uusiutuvia energialähteitä metsäbioenergian rinnalla.

”Lyhyellä aikaväillä fossiilisilla polttoaineilla ja metsäbiomassan energiakäytöllä ei ole suurta eroa.”

Vesalan mielestä mediassa on väärä kuva siitä, että tutkijayhteisössä olisi erimielisyyksiä metsien hiilen sidonnasta. Tutkijat, jotka eivät ole allekirjoittaneet vetoomusta, ovat saattaneet keskittyä metsän käytön taloudelliseen ja sosiaaliseen hyödyntämiseen.

”Osa painottaa metsien taloudellisia ja sosiaalisia arvoja, kun meidän julkilausumamme painottuu ilmastoon. Sen takia osalla tutkijoista on voinut jäädä nimi laittamatta paperiimme.”

Ilmastovaikutus ei ole yhteydessä pelkästään metsien hiilinieluihin, Vesala muistuttaa.

"Pelkkä nielun tarkastelu ei kuitenkaan riitä ilmastovaikutuksen kokonaisarviointiin, vaan siihen tarvitaan tietoa pitkäaikaisesta hiilivaraston muutoksesta ja siitä, mihin lopputuotteisiin metsästä poistettu hiili käytetään."

Tutkijat kantavat huolta erityisesti Suomen puunkäytön vaikutuksista pitkäikäisiin hiilivarastoihin. Tutkijaryhmän tarkastelut perustuvat metsien kasvuun ja tuotteiden hiilen varastointiaikaan.

”Rakennuskäytössä puulla saadaan paremmat hyödyt kuin energiakäytössä. Puun hiilisisältö vapautuu rakennustuotteissa hitaasti ilmakehään.”

Kun hakkuut lisääntyvät, puuston kyky sitoa hiiltä pysyy, mutta pitkäaikaiset varastot, joita on erityisesti iäkkäässä puustossa, pienevät.

Toimenpiteeksi Vesala ehdottaa pidempää kiertoaikaa. Jos kiertoaika kasvaisi, puut voisivat lihoa pidempään ja sitoa enemmän hiilidioksidia.

”Metsien biomassamäärän lisääminen ja puiden korjaaminen suurempina kasvattaisi metsien hiilinielua, hiilivarastoa ja hakkuukertymässä saatavan tukkipuun suhteellista osuutta”, julkilausumassa todetaan.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, vaan samalla puuta on ohjattava yhä enemmän puurakennuksiin.

”Näiden yhteisvaikutuksella hiilen pitkäikäisiä varastoja saataisiin lisättyä”, Vesala sanoo.

Olennaisena ilmastohyötyjen ja haittojen tarkastelussa tutkijat pitävät lopputuotteita. Uudet selluinvestoinnit tekevät Vesalan mukaan karhunpalveluksen ilmastolle lyhyellä tarkastelujaksolla.

Vesala muistuttaa, että päästöt ilmakehään kasvavat nopeasti, jos puu päätyy selluksi ja paperiksi. Suurin osa metsästä korjatusta hiilestä vapautuukin muutaman vuoden kuluessa ilmakehään.

”Tänä päivänä pitkäikäisten puutuotteiden hiili muodostaa vain pienen osan metsästä korjatusta hiilestä. Puun tulisi ohjautua yhtä tehokkaammin tällaisiin puutuotteisiin sekä vähemmän sellun ja paperin tuotantoon.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit