Metsä

Metsätaitokisat eivät ukkoudu, jos partiolaisilta kysytään!

Metsä 12.10.2017

Limingan Niittykärppien partiolaiset pääsivät metsätalousinsinööriksi valmistuvan Heli Hongiston metsätaito-oppiin syyskuussa.


Pekka Fali
Sylvia ja Joosua Niinikoski opettelivat relaskoopin käyttöä partiolaisille järjestetyllä metsätaitokurssilla Limingan Rantakylässä runsas viikko sitten.
Sylvia ja Joosua Niinikoski opettelivat relaskoopin käyttöä partiolaisille järjestetyllä metsätaitokurssilla Limingan Rantakylässä runsas viikko sitten.
Pekka Fali
Kurssin ja kilpailun järjesti metsätalousinsinööriksi opiskeleva Heli Hongisto (oik.). Kurssilla hän opasti muun muassa männyn iän määrittämistä oksakiehkuroista.
Kurssin ja kilpailun järjesti metsätalousinsinööriksi opiskeleva Heli Hongisto (oik.). Kurssilla hän opasti muun muassa männyn iän määrittämistä oksakiehkuroista.
Pekka Fali
Lapsilla oli käytössä sama kilpailukortti kuin aikuisilla metsätaito­kisoissa.
Lapsilla oli käytössä sama kilpailukortti kuin aikuisilla metsätaito­kisoissa.

Metsätaitokilpailuja vaivaa osallistujien ikääntyminen. Moni järjestäjä tuskailee, mistä löytyisi nuoria kisaajia perinteen jatkajiksi.

24-vuotias Heli Hongisto tuulettaa kisaväkeä innostuksella, jota hän tartuttaa myös muihin.

Hongisto opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. Opinnäyte­työssään hän selvittää nuorten innostamista metsäalalle metsätaitokisojen avulla.

”Lyhyen tähtäimen tavoite on innostaa nuoria metsätaitokisoihin ja pitkän tähtäimen tavoite innostaa alalle”, Hongisto selventää.

Käytännön osuus antoi lupaavia tuloksia. Hongisto järjesti kolmena päivänä syyskuussa Limingan Rantakylässä metsätaitokurssin, joihin osallistui partiolaisia Limingan Niittykärpistä.

”Osallistujia oli paljon. Näytti, että he tykkäsivät”, hän iloitsee.

Nuorimmat osallistujat olivat yhdeksänvuotiaita, vanhimmat täysi-ikäisiä. Kurssipäivän jälkeen oli mahdollisuus osallistua metsätaitokilpailuun. 40 kurssilaisesta 27 osallistui kisaan.

Lapset kiersivät saman radan kuin metsänomistajat kesällä Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden järjestämissä metsätaitokisoissa.

Rata oli silloinkin yhdistyksessä kesätöitä tehneen Hongiston käsialaa.

Hän yllättyi, miten hyvin lapset pärjäsivät kisaradalla.

”Tosi moni sai yli sata pistettä.”

Yhdeksänvuotias Milla Jaara tuli kilpailun toiseksi 120 pisteellä. Hänestä oli jännittävää, että männyn iän voi laskea oksakiehkuroista ilman, että puuta kaataa.

Millan 11-vuotias isosisko Lotta Jaara yllättyi, miten helppoa puun pituuden mittaus on.

”Keppi piti laittaa käteen ja mennä niin kauas, että se näytti samanpituiselta puun kanssa. Sitten mentiin metrin pituisia askelia puun juurelle”, hän kertoo.

Lotan mielestä vaikeinta oli pinta-alan määritys. Millalle taas leimaaminen oli hankalin rasti.

Kymmenvuotiaiden kaksosten Sylvia ja Joosua Niinikosken mielestä puun iän määritys oli vaikeinta. Joosualle leimaus oli helppoa, Sylvialle puun pituuden mittaus.

Relaskooppi eli väline, jolla voi määrittää puuston pohjapinta-alan, oli kaikille paitsi yhdelle osallistujalle entuudestaan tuntematon.

”En ollut edes kuullut koko sanaa”, Joosua toteaa.

Hahlon välistä puiden laskeminen sujui kuitenkin mallikkaasti harjoittelun jälkeen.

Mikä oli parasta metsätaitokurssissa?

”Se, että oppi uutta ja että oli kavereita ja tekemistä”, Joosua vastaa.

”Kaverit ja uuden oppiminen”, Sylvia vahvistaa.

Heli Hongisto innostui itse metsätaitoilusta 12-vuotiaana, kun pääsi isänsä mukana kilpailuihin.

Hänestä on tärkeää, että nuoret oppisivat metsätaitoja, sillä monesta voi aikuisena tulla metsänomistaja perinnön tai sukupolvenvaihdoksen kautta.

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus lähti avuksi Hongiston pitämille kursseille mieluusti, sillä lasten ja nuorten metsä­tietämyksen lisääminen on mainittu muun muassa kansallisen metsäohjelman tavoitteissa.

”Opinnäytetyön idea on kehittää toimintamalli nuorten innostamiseksi kisoissa. Sitä voidaan käyttää myös muissa metsänhoitoyhdistyksissä”, hän kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit