Metsä

Bioenergia-ala huolissaan: Metsähakkeen poltto on jäämässä kauaksi myös alennetusta tavoitteesta

Metsä 02.01.2018

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö on laskenut vuodesta 2012 lähtien.


Sami Karppinen
Tänä vuonna metsähaketta käytetään ennakkoarvioiden mukaan 8,5 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna tarkistetussa hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen kulutuksen odotettiin nousevan noin 11 miljoonaan kuutioon vuonna 2020

Metsähakkeen poltto on jäämässä yhä selvemmin tavoitteesta, vaikka tavoitetta on pudotettu alun perin vuonna 2010 tehdyistä päätöksistä.

Metsähaketta paloi 8,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2016. Viime vuonna määrän arvioidaan nousseen 8,3 miljoonaan kuutioon. Tänä vuonna metsähaketta poltetaan ennakkoarvioiden mukaan 8,5 miljoonaa kuutiota.

"Metsähakkeen käyttö ei kehity lähellekään sellaista tahtia, mitä hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa odotettiin vain vuosi sitten", Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo tiedotteessa.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen kulutuksen odotettiin nousevan noin 11 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2020 ja 15,5 miljoonaan kuutioon eli 31 terawattituntiin 2030.

Vuosi sitten asetettu tavoite on noin 2,5 miljoonaa kuutiota pienempi kuin vuonna 2010 tehty päätös uusiutuvan energian velvoitepaketista. Sen mukaan metsähakkeen vuosittainen poltto oli määrä nostaa 13,5 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.

Huolestuttavaa kehitys on ollut Laurikan mukaan etenkin Suomen sähköjärjestelmälle tärkeässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jossa metsähakkeen käyttö on laskenut vuodesta 2012 alkaen nykyisestä tuotantotuesta huolimatta.

Hän huomauttaa, että metsähakkeella on merkittävä rooli, kun hallitus pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuuden 50 prosenttiin ja kotimaisen energian osuuden 55 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Metsähakkeen hyötykäyttö tukisi metsien hoitoa ja metsätaloutta. Taimikonhoidot ja metsien ensiharvennukset ovat metsähakkeen tuotannolle tärkeitä.

Uusimpien inventointitietojen mukaan Suomen metsät kasvavat odotettuakin kovempaa vauhtia: 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Samalla kuitenkin taimikonhoitotöitä jää tekemättä aiempaa enemmän.

Viime vuonna julkaistujen inventointitietojen mukaan taimikonhoitorästejä oli 795 000 hehtaaria, mikä on 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa 2009‒2013. Nuorten metsien ensiharvennusrästejä on jo lähes miljoona hehtaaria.

Vaikka metsähakkeen käyttö on jäänyt odotettua vähäisemmäksi, muuten puupolttoaineiden kulutus oli vuonna 2017 hyvässä vauhdissa.

Tilastokeskuksen mukaan puupolttoaineiden käyttö kasvoi vuoden 2017 tammi–syyskuussa seitsemän prosenttia eli noin 4,9 terawattituntia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Muita kasvavia energianlähteitä olivat sähkön nettotuonti ja tuulivoima.

Puupolttoaineiden osuus toteutuneesta kasvusta oli lähes kaksi kolmannesta. Koko Suomen energiankulutuksesta puupolttoaineet kattoivat noin 27 prosenttia.

"Lisääntynyt käyttö on todennäköisesti seurausta teollisuustuotannon kasvusta, jolloin myös sivutuotteiden käyttö energiaksi on lisääntynyt", Laurikka sanoo.