Metsä

Suomalaiset biopolttoainevalmistajat varovaisen tyytyväisiä EU-parlamentin linjaukseen

Metsä 17.01.2018

Laaja raaka-ainepohja ja korkeat biotavoitteet antavat hyvän pohjan lopullisen direktiivin valmisteluun.


Kari Salonen
Euroopan parlamentti sallisi myös mäntyöljyn käytön uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-aineena.

Euroopan parlamentin äänestystulos uusiutuvan energian red II -direktiivistä on suomalaisten liikenteen biopolttoainevalmistajien Nesteen, St1:n ja UPM:n mielestä hyvä pohja direktiivin lopulliseen valmisteluun.

Kemiin biojalostamoa suunnitteleva kiinalainen Kaidi pitää parlamentin päätöstä erittäin tervetulleena Euroopan biotalouden näkökulmasta.

St1 ja UPM valmistavat puupohjaisia biopolttoaineita. Samoin Kaidi suunnittelee Kemiin puuperäistä biodieseliä ja biobensiiniä valmistavaa jalostamoa.

Nesteen nykyiseen raaka-ainepohjaan ei puu kuulu. Aiemmin Neste on käyttänyt mäntyöljypikeä.

Nesteen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Ilkka Räsänen sanoo, että parlamentin äänestystulos näyttää varsin hyvältä.

"Sieltä ei ole rajattu pois metsäpohjaisia raaka-aineita. Nyt näyttäisi olevan edellytykset laajaan raaka-ainepohjaan perustuville korkeille biopolttoainetavoitteille."

Nesteen kannalta hän pitää erityisen hyvänä, että lentoliikenteen biopolttoaineille annettaisiin kaksinkertainen paino velvoitteiden täyttämistä laskettaessa.

Vaikka Neste ei puuta raaka-aineena käytäkään tällä hetkellä, tutkii yhtiö Räsäsen mukaan jatkuvasti puun hyödyntämistä biopolttoaineissa.

Palmuöljyä ei parlamentin linjauksen mukaan voisi käyttää biopolttoaineissa enää vuoden 2021 jälkeen. Vuonna 2016 palmuöljy kattoi vielä 18 prosenttia Nesteen raaka-ainepohjasta. Osuus on ollut laskussa, kun Neste on siirtynyt yhä enemmän erilaisten tähteiden käyttöön.

Räsänen sanoo, että kestävästi tuotettuna palmuöljy on hyvä raaka-aine ja että kielto merkitsisi takapakkia palmuöljyn kestävälle tuotannolle.

"Biopolttoaineiden tuotannossa palmuöljyllä on erittäin tiukat kestävyyskriteerit. Jos kielto tulisi, palmuöljy käytettäisiin muualla, missä ei vastaavia tiukkoja kestävyysvaatimuksia olisi", Räsänen perustelee.

St1:n yhteiskuntasuhdejohtaja Mika Aho pitää hyvänä, että parlamentti linjasi kehittyneiden biopolttoaineiden sitovaksi velvoitteeksi vuodesta 2021 lähtien 0,5 prosenttia ja vuodesta 2030 lähtien 3,6 prosenttia.

"Suomalaisten kannalta hyvältä näyttää, että relevantteja raaka-aineita ovat lignoselluloosa ja mäntyöljy."

Huono uutinen Ahon mukaan sen sijaan on, että parlamentin mielestä komissio voisi muuttaa raaka-ainelistoja.

"Sehän tietysti lisäisi merkittävästi epävarmuutta investoinneissa", Aho sanoo.

Hän ihmettelee myös sattumanvaraista rajoitetta ensimmäisen polven biopolttoaineille. Enimmäisraja määräytyisi sen mukaan, kuinka paljon kukin jäsenmaa käytti ensimmäisen polven biopolttoainetta vuonna 2017.

Ensimmäisen polven biopolttoaineisiin luetaan esimerkiksi viljasta tehty etanoli tai öljykasveista valmistettu biodiesel.

UPM:n johtajan Stefan Sundmanin mukaan parlamentti antoi hyvän signaalin biotalouden pitkäaikaiselle kehittämiselle.

"Olemme peräänkuuluttaneet, että biotalouden edistämisessä yksityiset toimijat voivat luottaa toimintaympäristön ja politiikan johdonmukaisuuteen."

Parlamentin äänestystulosta Sundman pitää yhtenä lisäaskeleena kesken olevassa prosessissa.

"Parlamentti antoi selkeän tunnustuksen kehittyneiden biopolttoaineiden roolille liikenteen päästöjen vähentämiseksi", Sundman sanoo.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund puolestaan kiittelee lausunnossaan parlamentin äänestystulosta tervetulleeksi.

Kaidi odottaa mahdollisen investointipäätöksen pohjaksi Haglundin mukaan nyt lainsäädännön lopullista varmistumista parlamentin, jäsenmaiden ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa.

"Tämän selvittyä voimme tehdä perusteellisen markkina-analyysin, jonka pohjalta hankkeen päätöksenteossa voidaan edetä", Haglund sanoo.