Metsä

Luomumustikan ja -puolukan saanto heilahtelee vuodesta toiseen – alan yritykset toivovat Etelä-Suomeen lisää luomukeruualueeksi sertifioituja metsiä

Metsä 07.02.2018

Luomumarjat ja muut metsistä kerättävät tuotteet kiinnostavat maailmalla. Jotta niiden vienti voisi kasvaa, tarvittaisiin lisää sertifiointia luomukeruualueeksi.


Pekka Fali
Kuivattuna luomupuolukalle on kysyntää maailmalla.

Valtaosa Suomen metsistä, asiantuntijoiden mukaan yli 95 prosenttia, olisi mahdollista sertifioida luomukeruualueeksi, Pro Luomu tiedottaa.

"On löydettävä väylä toteuttaa sertifiointi siten, että maanomistajille on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa", MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi keskiviikkona Luomukeruun mahdollisuudet -seminaarissa Lahdessa.

"Pohjois-Suomessa luodusta mallista on hyviä kokemuksia."

Metsän sertifiointi luomukeruualueeksi ei estä talousmetsän tavallisia hoitotoimia. Sertifioinnin ehtona on, että alueella ei ole kolmen edellisvuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.

Jo nyt Suomen sertifioitu luomukeruuala on maailman laajin, noin 12 miljoonaa hehtaaria. Se sijaitsee valtaosin Pohjois-Suomessa.

Perinteisten elintarvikkeiden lisäksi luomuluonnontuotteille on kysyntää superfoodien, ravintolisien ja kosmetiikan valmistuksessa.

Suurin osa suomalaisista luomukeruutuotteista on kuitenkin luomumustikkaa ja -puolukkaa. Esimerkiksi vuonna 2016 luomumustikkaa kerättiin myyntiin lähes 3,3 miljoonaa kiloa ja luomupuolukkaa lähes 1,5 miljoonaa kiloa.

Yksi alan suurimmista yrityksistä on Kainuun Suomussalmella toimiva Kiantama, joka on jalostanut luomuluonnonmarjoja vuodesta 1999 lähtien.

Toimitusjohtaja Vernu Vasunta kertoo, että Kiantaman luomutuotteiden markkinat ovat kotimaan lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Lisäksi Yhdysvallat kiinnostaa yritystä kovasti.

Vasunta toivoo, että yritys voisi hankkia kaiken marjaraaka-aineen luomuna.

"Luomumarjojen saatavuus vaihtelee vuodesta toiseen: jos satovuosi pohjoisessa on heikko, saanti jää vähäiseksi. Siksi olisi tärkeää, että myös eteläisempään Suomeen saataisiin laajoja sertifioituja luomukeruualueita", hän perustelee.

Suomalaisyritykset hyödyntävät myös maanomistajan luvalla kerättäviä tuotteita, kuten luomumahlaa ja -kuusenkerkkiä.

Esimerkiksi superfood-alan suomalaispioneeri Puhdistamo käyttää tuotteissaan luomupakuria ja -mustikkaa mutta toivoo voivansa laajentaa raaka-ainepohjaa esimerkiksi luomupihkan sekä luomumännyn kuoriuutteen ja siitepölyn suuntaan.

Yrityksen perustajan Joni Laihon mukaan superfood-alalla on ainutlaatuista yhdistää raaka-aineessa luomusertifikaatti ja villi luonnontuote.

"Se on uniikki kilpailuetu, jota ei ole kellään muulla maailmassa", hän toteaa.

Puhdistamo toimii vielä pääasiallisesti kotimaan markkinoilla, mutta kasvuhakuinen yritys suuntautuu vahvasti vientiin. Kiinnostavimpia kohdemaita ovat Japani, Korea, Hongkong ja Singapore sekä Kiina.

"Niiden markkinoille on vaikea päästä, mutta potentiaali on valtava", Laiho sanoo.

Lahdessa keskiviikkona 7.2. pidetyn Luomukeruun mahdollisuudet -seminaarin järjestivät yhteistyössä Pro Luomun vetämä luomun koordinaatiohanke ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämä luonnontuotealan koordinaatiohanke.

Kumpaakin hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.