Metsä

Maa vavahtelee, moottori murisee ja kivet kirskuvat: Pillari puskee talvitietä jopa kaksi kilometriä päivässä

Metsä 11.02.2018 Pello

”Nuoret metsäammattilaiset pitäisi saada tajuamaan, että tientekoon tulee ryhtyä ajoissa."


Pillarin monitoimiterän ja routapiikin avulla uutta talvitietä syntyy nopeasti, päivässä jopa kaksi kilometriä.
Pillarin monitoimiterän ja routapiikin avulla uutta talvitietä syntyy nopeasti, päivässä jopa kaksi kilometriä.
Koneurakoitsija Kimmo Pantsarin keskitalvi kuluu talvitiestön puskemisessa. Valmista talvitietä syntyy kymmeniä kilometrejä useille toimeksiantajille.
Koneurakoitsija Kimmo Pantsarin keskitalvi kuluu talvitiestön puskemisessa. Valmista talvitietä syntyy kymmeniä kilometrejä useille toimeksiantajille.

Metsässä kuuluu kummia. Maa vavahtelee, moottori murisee, kivet kirskuvat ja teräksiset telaketjut kalisevat kuin talvisodassa konsanaan. Ryskääkö siellä armeijan tankki?

”Tässä pusketaan tienpohjaa talvisavotalle vähän harvinaisemmalla vehkeellä. Näitä ei ole Lapissa kovinkaan monta”, pellolainen koneurakoitsija Kimmo Pantsar kertoo.

Mies sammuttaa keltaisen Caterpillar D6N -puskutraktorinsa kuutoskoneen ja laskeutuu lämpimästä ohjaamosta.

Liki metrisen lumivaipan alta paljastettu sula maanpinta höyryää Metsähallituksen talvileimikossa Pellon Orajärvellä. Vaikka pakkasta on parikymmentä astetta, ei jäätymisestä ole tietoakaan.

Edellisen metsätyösukupolven hyvin tuntemaa routakantoa – joka auttoi puunkuljettajia suunnattomasti – ei ole nähty Lapissakaan pariinkymmeneen viime vuoteen. Routaa ei synnytä kovakaan pakkanen, jos kylmältä eristävä lumikerros ehtii ensin.

On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että syksyt ovat leutoja ja että pysyvä lumi sataa sulaan maahan marras–joulukuussa. Muuttuneita olosuhteita ei tahdota uskoa todeksi. Talvitien­tekopäätöksiin liittyy yhä turhaa epäröintiä varsinkin yksityisissä metsäalan yrityksissä.

”Nuoret metsäammattilaiset pitäisi saada tajuamaan, että tientekoon tulee ryhtyä ajoissa. Jos routaa odotellaan apuun vielä tammi–helmikuussa, ollaan pahasti myöhässä”, Pantsar huomauttaa.

Pantsarin katepillarin perässä on routapiikki, jolla suuretkin kivenjärkäleet kammetaan esille. Keulassa on joka suuntaan kääntyvä monitoimiterä, joka nopeuttaa työskentelyä.

Mies tekee talvitienpohjasta kerralla riittävän leveän, sillä kun tiestöä jatkossa aurataan, se kaventuu jokaisella aurauskerralla.

Talvitiet on pidettävä puhtaana uudesta lumesta, jotta ne säilyisivät ajokelpoisena käyttötarpeen ajan. Tiellä seisova lumi hautoo jäisen pinnan nopeasti rikki.

Pillari puskee uutta talvitietä kilometristä kahteen työpäivän aikana.

Pehmeät painanteetkaan eivät haittaa 20 tonnin telakonetta, joka etenee vaivatta siinäkin, missä pyöräkuormaaja tarvitsee avukseen kaivinkoneen. Kohtauspaikkoja tehdään muutaman sadan metrin välein.

Vetisiin paikkoihin rakennetaan tilapäinen rumpu, josta matka jatkuu leimikon perälle.

Sinne pusketaan kääntöpaikka täysperävaunulliselle rekka-autolle sekä pilttuut metsäkoneurakoitsijan asunto- ja huoltovaunuille ja lava-autoille.

”Uusi talvitienpohja jäätyy henkilöauton kantavaksi muutamassa päivässä, kun pakkasta on reilut kymmenen astetta. Ennen puunajoa talvitien kantavuus täytyy tarkistaa”, Pantsar sanoo.

Pohjois-Suomessa kasvaa valtaosa valtion talousmetsien puustosta.

Niistä noin 45 prosenttia on talvikorjuu- tai talvikuljetuskohteissa. Metsähallitus Metsä­talous Oy teettää talvitiestöä Lapin valtionmaille keskimäärin 500–700 kilometriä vuosittain.

”Tässä vaiheessa talvikohteista on korjattu kolmannes. Puut on saatava pois jänkien takaa maaliskuun loppuun mennessä”, Metsähallituksen hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi Rovaniemeltä kertoo.

Koska talvitiestön jokavuotinen perustaminen on kallista, Metsähallituksen lähivuosien tavoitteena on kesäajokelpoisten metsäteiden lisärakentaminen Pohjois-Suomen valtionmaille. Kilometrimäärä on vielä pohdinnassa.

”Lisää metsäteitä tarvitaan, näillä turvataan puunkuljetukset asiakkaille. Kesäajon kestäviä metsäteitä on Lapin valtionmailla noin 13 500 kilometriä, suunnilleen saman verran kuin yleisiä teitä”, Pyhäjärvi vertaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit