Metsä

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelma Metson vauhti hiipui – tavoitteisiin ei päästä ilman lisärahaa

Metsä 07.03.2018

Metso-ohjelman suojelutavoitteesta on saavutettu 60 prosenttia. Pysyviä suojelualueita on kertynyt 60 000 hehtaaria.


Jukka Pasonen
Keltaisella merkittyjä määrä-aikaisia ympäristötukisopimuksia rahoitetaan MMM:n kautta. Loppuja suojelukeinoja rahoittaa YM.

Vapaaehtoista metsiensuojelua edistävän Metso-ohjelman vauhti on hiipunut. Neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä laskeskelee, ettei ohjelman suojelutavoitteisiin päästä nykyisellä tahdilla.

Muutamana viime vuonna ohjelman rahoitusta on leikattu tuntuvasti, joten tulevina vuosina rahoitusta täytyisi lisätä reippaasti.

Kymmenen vuotta sitten käynnistynyt Metso-ohjelma on saavuttanut noin 60 prosenttia tavoitteestaan.

Vuoteen 2025 mennessä pyritään turvaamaan monimuotoisuutta yhteensä 178 000 metsähehtaarilla.

Määrästä yli puolet halutaan suojella pysyvästi. Loppuosa koostuu määräaikaisista suojelualueista ja luonnonhoito­töistä.

Tähän mennessä pysyviä suojelualueita on kertynyt runsaat 60 000 hehtaaria. Ne on hankittu ympäristöministeriön ohjaamalla rahoituksella elykeskusten kautta.

Määräaikaisesti suojeltuja ympäristötukikohteita on kertynyt 38 000 hehtaaria.

Niistä vastaa maa- ja metsätalousministeriö.

Rahoitus tulee kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) kautta.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vakuuttaa tiedotteessa pyrkivänsä turvaamaan Metso-­ohjelman rahoituksen. Vuodelle 2018 ohjelmaan on varattu 5 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Käytettävissä on 28 miljoonaa euroa, josta 23 miljoonalla hankitaan pysyviä suojelualueita.

Vapaaehtoinen suojelu painottuu Etelä-Suomeen. Erityisesti tavoitellaan Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen metsänomistajia. Haussa on reheviä, puustoisia soita, lehtoja, monipuolisia kangasmetsiä sekä tulvametsiä ja maankohoamisrannikon metsiä.

Kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia on solmittu vuodesta 2004 asti, joten osa niistä on jo rauennut. Luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta kertoo, ettei määräaikaisten suojelualueiden kohtalosta löydy tilastotietoa.

Raatikaisen tuntuman mukaan valtaosassa tapauksista metsänomistaja haluaa jatkaa alueen suojelua.

Tosin vain osalle riittää Metso-rahaa jatkosuojeluun. Siitä huolimatta harva määräaikainen suojelualue päätyy enää talouskäyttöön.