Metsä

Keitele Groupin Kylävainio: ”Nykysahat riittävät biotehdashankkeiden tukkisumaan”

Metsä 27.04.2018

Kuitupuun käytön lisäys voisi vaikuttaa niin, että sahattavien tukkien koko järeytyisi, kun pikkutukkien sahaus vähenisi, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio arvioi.


Pentti Vänskä
”Metsäverotusta pitäisi muuttaa niin, että se kannustaisi metsänomistajia tarjoamaan puuta markkinoille”, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio esittää.

Jos Boreal Biorefin ja Finnpulpin miljardihankkeet Kemijärvellä ja Kuopiossa toteutuvat, kertyy niiden kuitupuiden hankinnassa myös lisää tukkia sahojen raaka-aineeksi.

Tarjolle tuleva tukkimäärä lisääntyy tietysti myös, mikäli Kainuun Paltamoon kaavailtu KaiCell Fibersin biojalostamo päätetään rakentaa.

Keitele Groupin hallituksen puheenjohtajan Ilkka Kylävainion mukaan uutta suursahaa ei tarvittaisi Boreal Biorefin ja Finnpulpin tehtaiden käynnistyessä.

”Jo olemassa olevien sahojen kapasiteetti riittää, kun yritykset tekevät vielä jonkun verran lisää pullonkaulainvestointeja. Kaikkihan ovat viime vuosina viritelleet tuotantolaitoksiaan ja rakentaneet lisää kuivaamoja.”

Kylävainio huomauttaa, että suunnitteilla olevien biotuotetehtaiden laajoilla hankinta-alueilla toimii useita eri sahayrityksiä.

Boreal Biorefin tehdas nousisi Kemijärven Patokankaalle aivan Keitele Groupin sahan ja liimapalkkitehtaan naapuriin. Keitele Groupin tuotantolaitoksilta Keiteleeltä Kuopioon Finnpulpin tehtaalle olisi matkaa maantietä pitkin sata kilometriä.

Tarjolle tulevan tukkimäärän suhteen Boreal Biorefin ja Finnpulpin hankkeet ovat hyvin erilaisia, Kylävainio sanoo.

Boreal Bioref tarvitsisi mäntykuitupuuta ja haketta yhteensä 2,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

”Tukkia tulisi hankinnan yhteydessä hyvin vähän lisää, koska Lapissa on suuret harvennusrästit sekä Metsähallituksella että yksityisillä metsänomistajilla.”

Kemijärveltä Patokankaan terminaalista kuormataan kuitupuuta nykyisin lähes miljoona kuutiometriä vuodessa kuljetettavaksi rautatietä pitkin muualle Suomeen. Puuta viedään Lapista huomattava määrä myös Ruotsiin.

”Me ajamme yli 250 000 kuutiometriä haketta nyt pois Kemijärveltä. Siitä voi päätellä, että siellä ei tulisi mitään ongelmaa raaka-aineen suhteen”, Kylävainio sanoo.

Suunnitellulla Finnpulpin hankinta-alueella merkittäviä sahayrityksiä Keitele Groupin lisäksi ovat muun muassa Iisalmen Sahat, Binderholz Nurmeksessa ja Lieksassa, Iisveden Metsä Suonenjoella sekä Stora Enson sahat Varkaudessa, Uimaharjussa ja Kiteellä. Pohjoisemmassa toimii Kuhmo Oy.

Finnpulp käyttäisi havukuitupuuta ja haketta yhteensä 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kylävainio toteaa, ettei ole asiantuntija Finnpulpin puuhankinnan suhteen.

”Voisi kuitenkin arvioida, että sieltä tulisi 1–2 miljoonaa kuutiometriä lisää tukkia, joka jakaantuisi lähinnä Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa toimiville laitoksille.”

Kuitupuun käytön miljoonien kuutiometrien lisäys voisi Kylävainion mukaan vaikuttaa niin, että sahattavien tukkien koko järeytyisi, kun pikkutukkien sahaus vähenisi.

”Se nostaisi tuotantoa ja palvelisi kokonaisuutta. Kaikkea tällaista olisi mahdollista suunnitella, jos tukkia tulisi tarjolle lisää.”

Kylävainio toivoo, että valtiovalta suhtautuisi positiivisesti kasvaviin metsien käytön mahdollisuuksiin.

”Metsäverotusta pitäisi muuttaa niin, että se kannustaisi metsänomistajia tarjoamaan puuta markkinoille”, Kylävainio esittää.